Tädin eläintarhassa

Kuvat MM    Iloinen, ihana ja söpöliini koirapoika Asti. Asti the lagotto. Koirapoika on oppinut löytämään kanttarelleja! 💚💛💛💛💚   Tänään vietämme Suven ja ruonon päivää, syömme kakkua ja samoilemme metsässä.     

Kuvat MM Hau, hau! Saan olla keittiössä silloin kun kukaan ei syö. Olisi kuitenkin niin mukava olla siellä silloinkin ja kyylätä ruokapöydästä herkkuja, sillä aina joku saattaisi heltyä antamaan jotakin. Esim. nakki, siivu juustoa tai kinkkua olisivat ihan mukavia palkintoja. Kyllä minä oikeastaan tunnistan tuon rajan oikein hyvin, mutta on kiva kokeilla vähän rajoja, ovatko ne joustavia tarpeen vaatiessa.  Hmm.... tässä talossa rajat näyttävät olevan samat joka päivä. Se on kyllä vähän sääli. Olisi tosi kivaa, jos rajat vähän joustaisivat. Terveisin Karo rajakoira  

 Kuvat MM Hau Kamut! Oli sitten taas aattona tädin kanssa pieni konflikti. Täti ja Junnu nimittäin lähtivät aattonna aikaisin aamulla kauppaan, kun yksi kauppa mainosti, että kaikki joulusuklaat -50 %. Ne menivät sinne sitten oikein hamstraamaan karkkeja oikein roppakaupalla. Ei kukaan voi tarvita noin paljon herkkuja. Ei edes Junnu, Täti ja Assari yhteensä.Mutta niin paljon niillä on ja vielä enemmänkin. Täti ei vaan kuvannut kaikkia. Ei kehdannut. No kuitenkin. Minua otti kyllä ihan 100 % päähän moinen juttu. Lähteä nyt kauppaan kesken hyvän aamun. Tunsin oloni tosi yksinäiseksi.  Assari veti hirttä eikä siitäkään siis ollut meikäpojalle seuraa. Aluksi yritin herätellä sitä, mutta eihän se nyt siihen aikaan vielä noussut. Minä vähän vinguin ja se kävi vaan komentelemassa, että nyt poika hiljaa. Ei sanonut muuten yhtään että hyvä poika. Raahasin lelunikin sohvalle ja pudottelin sieltä kaikki ylimääräiset tavarat alas. Tädin kirppisneuleet sun muut ...

 Kuvat MM  Hau! Kun minä muutin tädin eläintarhaan sain Assarilta lahjaksi sellaisen pienen nallen. Nalle on ollut minun hoidossani siitä saakka ja nyt sille on käynyt vähän kummallinen juttu. Sen toinen jalka on hävinnyt. Toinen on vielä tallella, mutta se on irti. Täti sanoi, että ehkä on parasta laittaa nalle nyt kokonaan pois. Tylsä tyyppi. Heti kun on kivaa, se on sormi pystyssä sanomassa, että tsot, tsot poju. Terveisin Karo koirapoika  

Kuvat MM Meillä on mennyt paremmin kuin hyvin, ainakin toistaiseksi. Minua jännitti, että kuinkahan tämän nuoren herran kanssa käy. Syökö se, vinkuuko se yöt jne.  Se on syönyt heti ekasta päivästä lähtien hyvällä ruokahalulla. Pissa osuu paperille, mutta kakan kanssa ollaan vielä vähän pulassa. Kakka menee mieluummin matolle kuin sanomalehdelle. Yöt on nukuttu hyvin. Tosin se yritti kahtena ensimmäisenä yönä tulla viereen nukkumaan, mutta koiran on koira ja sen paikka ei ole sängyssä. (Kuuluisia viimeisiä sanoja, kuka tietää...) Aamulla sillä on vähän kankeutta lähteä lenkille. Se ei ole yhtään ilahtunut siitä, että olen viemässä sitä ulos heti 5.30. Eilen aamulla se pani lattialle maata ja yritti olla aivan ohuena, jotta en saisi sitä nostettua siitä mukaani. Päivälenkille se ei halunnut lähteä tiistaina, nimittäin kun Assari oli ottanut esiin hihnan ja valjaat se oli lähtenyt vauhdilla pakoon. Lenkit, jos niitä voi tässä vaiheessa vielä lenkeiksi kutsua, ova...

Onnesta järkyttynyt Junnu oli aika myyty, kun Karo Kantaisä oli ilmestynyt kotikoloon. Karo-pojan ensimmäinen yö uudessa kodissa sujui mainiosti. Se söi jo eilen illalla tosi hyvin. Annoin sen kippoon aamulla n. 1 dl:n verran naksuja ja vaihdoin veden. Vettä kuluu mukavasti ja pissalätäköt ovat pysyneet paperilla.  Pieni järkytys tuli omasta peilikuvasta. Piti oikein pari kertaa haukahdella ja hyökätä tuota röyhkimystä kohden, joka oli uskaltanut tulla samalle reviirille ja asettua taloksi Tädin eläintarhaan.  

Karon emä on tiipetinspanieli ja isä patterdalen terrieri. Harkittu mix. Karo on syntynyt 24.9.2014. Viikolla 52 sen täytyy käydä eläinlääkärissä ja saada ensimmäinen rokotus. Madotukset ovat kunnossa.  Ai niin ja Karo on poika. Laatikossa matkustaminen ei varmasti ole ihan kiva juttu, mutta muuta ei nyt sitten mökiltä löytynyt kuljetuslaatikoksi.   

Hmm.... en nyt sen perusteellisemmin mene yksityiskohtiin, mutta koiranhankinta näyttää olevan aivan omanlaisensa taiteenlaji. Sain viestin myyjältä lauantaina iltapäivällä ja päätin, että käännyn kantapäilläni saman tien. Sanotaan että noin viisi-kuusi vuotta sitten olisin todennäköisesti vain hyväksynyt tilanteen sellaisenaan, mitä se eteen tuli. Ansa vaihtui Karoon. Lennossa. Karo Kantaisä saapui tänään Vaasaan juuri sopivasti kun joulutorin avajaisten merkeissä torilla ammuttiin raketteja. Alku näyttää lupaavalta. Pentu pissasi sanomalehdelle, söi ja joi sekä leikki.  Nyt se nukkuu ihan reporankana. Junnu ja Assari ilahtuivat. Kiitos naapurille, joka lähti hakureissulle kuskiksi.

Tässä vielä muutama muistikuva eloisasta Elsasta. Rapsuttaminen tuntui niin hyvältä. Oliko hyvä, tuleeko palkka? Ai että paikka. Kyllähän minä paikoillani osaan olla. Mutta mietin vaan, saanko palkan? Lähetetty Windows Phonesta

Täti sanoi, että minä osaan olla kivasti kuvissa. Paikoillani ja silleen. Se on kuulemma aika tärkeää silloin kun otetaan kuvia. Lenkillä jää välillä vähän kieli ulos, kun on jotenkin niin kuuma. Mä yllän kielelläni nenänpäähäni. Yllätkö sinä? Tällä kuvalla voisi hakea vaikka duuneja tullista tai poliisista. Huolisivatkohan ne? Pieni palkkio olisi kyllä ihan kiva. Eihän sitä pelkällä hyvällä mielellä koirakaan elä. Terveisin Elsa  poseeraajakoira Lähetetty Windows Phonesta

se ei ole ollenkaan niin varma, että mitä se tekee. Lasku ei ole vielä tullut ja mä olin vähän liian aikaisin ryhtynyt remonttihommiin. Tädin tapettimaku on vanhanaikainen ja pliisu se ei sovi yhtään tällaiselle rokkikoiralle, kun mä. Pitäisihän tädin oikeasti tajuta, että multakin pitäisi vähän kysellä näitä juttuja. Täti sanoi, että se ei jaksa yhtään kestää mitään tällaista. No mä otin kaikista viattomimman ilmeeni tietenkin ja sanoi, että en se minä ollut, se oli Pirkka. Täti siitä vaan suuttui enemmän ja nyt se ei puhu mulle mitään. Menee ohi ihan kuin mua ei olisi olemassakaan. Ankeaa tämä pienen koiran elämä. Terveisin Elsa remonttikoira Lähetetty Windows Phonesta

 Täti tosiaan tilasi taannoin laskun. Hmm... se ei ole vielä tänään tullut. Joudun siis vielä odottelemaan muutaman hetken, ennen kuin näytän oikean luonteeni.  Täytyy olla varma, että täti on maksanutkin sen laskun sitten.  Mutta kyllä se odottaminen palkitaan aivan varmasti.  Hähähähäh.... Sillä aikaa voin huvitella nappaamalla postinjakajalta lehdet käsistä tai tekemällä vastaavasti jotakin muuta sellaista kehittävää, josta tulee iloinen mieli koko päiväksi. Koiranelämää viettävä Elsa kotikoira Lähetetty Windows Phonesta

Oltiin tädin kanssa vähän lenkillä. Mun piti katsella, että ketä näkyy. Olen jo tutustunut muutamaan koiraan ja haluan katsoa, joskos tuttuja tulee vastaan. Nyt ei ketään osunut silmiini eikä myöskään tullut hajujälkeä. Siispä tyydyin vähäksi aikaa päivystämään. Taistelin urheasti tädin komentoja vastaan ja totesin, että täti on aika jääräpäinen, mutta niin olen minäkin. Löysin nurtsilta lätäkön ja ennen kuin täti huomasi sen ehdin piehtaroimaan siinä. Tuntui kuulkaa todella hyvältä.  Lähetetty Windows Phonesta

  Mä kuulkaa inhoan heijastinliiviä. Tulee sellainen nolo olo, kun täti änkee sen mun päälleni. Lähden aina heti pakoon, kun näen sen liivin. Täti ei anna kuitenkaan periksi. Se sanoo, että ilman sitä ei ole asiaa ulos.  Pannan annan laittaa hienosti. Se on itsestään selvää, että pantaa tarvitaan, jos kerran menee ulos, mutta tämän heijastinliivin merkitystä en vaan yksinkertaisesti kykene ymmärtämään.   Mä yritän saada sen pois päältä, mutta en ole vielä onnistunut. Mutta ei huolta, kyllä mä keinot keksin tässä kohta. Ainakin olen melkkein saanut tämän liivin viikossa rikki, kun olen kierinyt maassa. Täti sanoi, että mä hajotan tavaroita sellaista vauhtia, että se ei ehdi ostamaan uusia kaupasta. Terveisin Elsa heijastinliivikoira   Lähetetty Windows Phonesta

Elsa Muotokuvakoira Lähetetty Windows Phonesta

Täti teki sitten kaupat. Jihuu! Voin ryhtyä olemaan ihan oma itseni ja komentelen tätiä ja yritän ihan kohta kaapata vallan. Aloitin heti äsken iltapäivälenkillä. Jahtasin jokaista puusta putoavaa lehteä täysillä. Täti komensi ja menin kiltisti viereen toki, toki. Mutta odottakaas kun pääsen ihan oikeasti vauhtiin. Sitten minua ei pidättele enää mikään. Kyllähän täti teki parhaansa. Se yritti tutkia, että mitä mä teen täällä kotona sillä Audacity -ohjelmalla.  No mutta tajuatte kai, että kyllä fiksu koira pystyy pari päivää olemaan ihan hiljaa niin halutessaan. Antakaas olla, kun täti on maksanut koko kauppahinnan, niin sitten meikälikka aloittaa kunnon shown. Terveisin Elsa täyden 10 koira Lähetetty Windows Phonesta

Xaidaxa's Elyshee Kuvassa 4 kk 6 vrk. Kuvaaja Veera Toppari. Kuvaaja Marjo Laine.