Tädin eläintarhassa

Kuvat MM Vanha vessa sai uuden elämän puutarhavajana. Se jäi nimittäin käyttämättömäksi vuonna 2016 kun uusi vessa valmistui entiseen puuvajaan. Siitä saakka on pitänyt tehdä siitä puutarhavaja. Projekti on siirtynyt kiireellisempien juttujen tieltä. Toisaalta hyvä niin, sillä kokonaisuus hahmottuu paremmin, kun  tekee asioita tontilla. Vajan purkaminen oli helppo nakki, mutta kasaan en olisi sitä saanut ilman naapuriapua. Olen lopputulokseen varsin tyytyväinen. Vielä tuunaan sinne ehkä joitakin hyllyjä ja toisaalta ulos tulee myös seinään vielä joitakin juttuja, jotka helpottavat puutarhahommia.

Kuvan lähde: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEim2Xa37fIaIYz7V6k59Jrio8shVIOoqiDUqsMGKo7dHrRzdGuyjNy5AH9uxA6siqaWM_AFpYCNzpsNdVFYApjleDbY4cRiIiX0WEwHZhd06zj8bVcIyONgOLNeqVmNIkVALknQzGCG6gs/s400/nallepuh.JPG Kamut! Täti ei yhtään ymmärrä, että haukkumisellani minä yritän kertoa sille, että täti minä olen tässä. Meillä ei ole mitään hätää. Täti vaan sanoo, että Ei ja HILJAA. Tädin kouluttamisessa näyttää olevan enemmän urakkaa kuin mitä yksi koira jaksaa ajatella. Terveisin Ronja personal trainer Lähetetty Windows Phonesta

  Oltiin illalla tädin kanssa piiiiiitkällä lenkillä. Täti on uskollisesti noudattanut koirankouluttajalta saamiaan ohjeita, mutta minun käytökseni ei ole kuulemma parantunut. Pahentunut vain. Täti sanoi, että hänen uransa koirankouluttajana taitaa nyt olla ohi. Kaksi vuotta jäärpäistä koiraa on jääräpäiselle tädillekin ihan tarpeeksi. Kuulemma ovi enkelieläintarhaan alkaa olla jo enemmän kuin raollaan. Mä en kyllä ihan ymmärrä, mitä täti vouhkaa tuosta koiran kouluttamisesta. Se on ymmärtänyt mun mielestäni tämän jutun ihan väärin. Koirahan tässä yrittää saada tädistä mahdollisimman hyvää koiranomistajaa. Kärsivällistä, pitkämielistä jne.     Ehkä tädillä olivähän huono päivä. Ja olihan miellä eilen se kehityskeskustelukin.     Täti sanoi, että se ei ole yhtään innossaan mun puuhista. Mutta ei sen mun mielestä tarttekaan olla. Riittää kun mulla on kivaa ja mä viihdyn.   Eikä kukaan tietenkään vaivaudu kysymään multa, josko mäkin hal...

Hau Kamut! Täti sanoi, että se ei ole oikeastaan koskaan tajunnut, kuinka hölmö paikka tämä maapallo on. Asia alkaa kuitenkin vähitellen valjeta myös  meidän tädille, joka on tähän saakka jokseenkin nukkunut ruususen unta monen asian suhteen. Mä olen tajunnut jo kauan sitten, että vaikka kuinka heiluttaa häntäänsä ja nuolee naamaa ja vähän jotakin muutakin, niin ei se elämä siitä välttämättä kauhean paljon paremmaksi tai huonommaksi muutu. Täti koki sellaisen ahaa-elämyksen tai aha upplevelsen, kuten täälläpäin tavataan sanoa, että jos ihan niinku linnut ärsyttävät ääniherkimpiä ihmisiä, niin sitten ei tosiaankaan ole mikään ihme, että kohteliaasti jutteleva ja aktiivisesti asioita kommentoiva koira saa ihmiset sekaisin. Totta mooses. Jokainen kokee häiriöärsykkeet eri tavalla. Niin kuulkaa ihmiset. Mut hajuelimiäni kiusaa aivan ylipaljon se, että joku haisee oluelta tai vielä vahvemmalta tökötiltä. Ja kun meidän koirien hajuaisti on miljoona kertaa parempi...

Hau Kamut! Taas mun päätäni vaaditaan vadille. Olen innostunut juttelemaan taas vähän itsekseni, kun täällä kotona on yksin välillä niin totaalisen tylsää. Haukun kuulemma taas aamusta iltaan. Täti ihmettelee tuota, sillä mä en ole yksin kuin 3-4 tuntia päivässä. Ja täti on äänittänyt meikäläisen jutteluhetkiä eivätkä ne sen naurhurin mukaan kuitenkaan kestä tunteja. Sen mä kyllä myönnän, että useamman kerran tulee välillä sanottua jotakin ääneen. Se nyt vaan on niin, että nyrkillä oveen paukuttava naapuri saa meikäläisen luulemaan, että se pyrkii sisään. Ja jos siihen ei sitten reagoi, niin sitten voi sanoa, että meikä ei oo oikeasti koira eikä mikään. No nyt  mulla on sitten juoksu. Täti sanoi, että ei kai vaan oo tullut kutsuttuja kundeja päiväkahville. En myöntänyt, mutta en kieltänytkään. Kyllähän mä vähän niitä tuolta kadulta olen houkutellut. Kevät on koiran parasta aikaa Terveisin Ronja haukkuva koira Lähetetty Windows Phonesta

Hau Kamut! Lomaviikko lokakuussa oli tosi kiva. Huonoa siinä oli ainostaan se, että se loppui jo. Ja sen loppumisestakin on jo kohta kuukausi. Mun mielestäni viikko on aivan liian lyhyt lomaksi. Loma pitäisi olla aina vähintään kuukauden. Olimme tädin kanssa lenkillä joka päivä. Aamulla aloitimme parin tunnin lenkillä ja iltapäivällä olimme sellaiset 40 minuuttia ja illalla vähän vähemmän. Täti ei jaksanut kävellä sen vanhoilla jaloilla enää illalla niin paljon. Tosin mä olen sitä mieltä, että olisi ehkä kannattanut.  Tänään en olisi jaksanut olla lenkillä. Vietin nimittäin viikonlopun koiratarhalla, kun täti ja assarit olivat reissussa. Hmm... en jaksanut oikein käyttäytyä. Karkasin viisi tai kuusi kertaa, en ole enää ihan varma. Tai voi olla, että vähän vieläkin enemmän. Niiden piti laittaa mut sitten sellaiseen häkkiin, josta en päässyt pois. Oon nyt vähän väsynyt. Tassutkin ovat kipeät häkistä kiipeämisestä ja kaivamisesta. (Mulle on nimittäin oikeastaan ai...

Hau Kamut! Täti kysyi multa vähän aikaa sitten, että ootko sä Roivainen miettinyt yhtään, mikä ero on sitkeydellä, yritteliäisyydellä ja jääräpäisyydellä? Mä kattoin tätiä kulmieni alta, sillä mä tajusin heti sen äänensävystä, että nyt saattaa alkaa aika pitkäkin saarna. Katsoin viisaammaksi olla ihan hiljaa paikoillaan ja ottaa sellaisen kyllä minä sinua aina kuuntelen-ilmeeni. Arvaatte varmaan, että kävimme palautekeskustelua ensimmäisestä oppitunnista koirakoululla. No täytyy myöntää, että tätiä koulutettiin heti oikein kovalla kädellä. Koiria oli paikalla alle kymmenen ja mä aloitin heti näyttämällä kaikista pahimmat temppuni. Siinä oli tädillä pitelemistä. Täti ja koirakoulun opettaja keskustelivat ennen tunnin alkua ja kävi niin, että mä en päässyt edes tunnille. En oikein ymmärtänyt logiikkaa. Täti sitten käveli mun kanssa siellä laitamilla,kun muut koirat olivat koulussa ja tekivät temppuja. Mä istuin, lähdin liikkeelle, kävelin ja istuin taas. Siinä me oltiin koko tu...

Hau Kamut! Mä olin keskiviikkona ihan jo jalat ristissä, kun täti vaan kuppas sisällä. Se hoki mulle, että odota nyt ne tulee kohta. Mä sanoin sille, että mitkä tulee? Multa nimittäin kohta tulee pissa tähän matolle, etkä sitten yhtään nipota, jos sellainen vahinko tulee. Sitten tädin puhelin soi. Oi, olisitte kuulleet kuinka täti oli kiltin oloinen. Joo ollaan kotona. Selvä, se sanoi. Mä sanoin, että kuule jos ollaan kotona, niin kohta sitten siivoat. Täti alkoi tajuamaan, että jos se vielä vähän aikaa seisottaa mua siinä eteisessä, niin mä toteutan uhkaukseni ja lirautan lattialle. Sitten täti sanoi, että nyt se poika taitaa tulla, mennään Roivis vastaan. Poika tuli. Se raahas isompaa levyä ja puuskutti rappusissa. Täti sanoi, että se voi jättää ne levyt käytävään, kun meillä on vähän kiirettä vessahommille. Joo, mutta pitäisi saada kuittaus, sanoi poika ja kattoi mua vähän epäluuloisesti. Mä sanoin sille pojalle, että en mä kahta palaa enempää haukkaa sun takapuolestas, jos ...

Hau Kamut, Mun tarvii vielä vähän palata tähän menneeseen. Siis täti oli reissussa ja vei mut taannoin koiratarhaan hoidettavaksi. Koiratarhan täti ja meidän täti sopivat, että mulle voisi antaa jonkun kivan pojan kaveriksi, joka osaisi myös vähän pitää puoliaan eikä heti alistua pompotettavaksi. Koiratarhan täti piti lupauksensa ja antoi mulle kaksi kamua, joista toisen kanssa mä otin vähän perusteellisemmin yhteen. Se jätkä tuli rinta kaarella mun häkkiini. Hitsi, mikä pikkumies mä ajattelin. Olin muutenkin jo siinä mielentilassa, että kaikki ylimääräinen ärsytti ihan satasella. Sillä ensinnäkin mä olin TODELLA raivoissani tädille. Että kehtasi jättää mut sinne tarhaan! Kertakaikkiaan törkeää. Lähteä nyt itte reissuun ja viedä mut samaan aikaan jonnekin koppikoiraksi. Koiratarhan täti sanoi, että yleensä äkkiä tänne sopeudutaan. Mä ajattelin, että älä kuule täti puhu ihan mitä sattuu. Mä en oo ajatellut sopeutua yhtään mihinkään enkä mitenkään. Louskutin leukojani ja taisin...

Hau kamut! Tässä on sitten kuulkaa sattunut taas yhtä sun toista. Asia, joka erityisesti kismittää on se, että täti vei mut koiratarhaan. Luulin jo hetkeni koittaneen, sillä oli erityisesti mennellä viikolla riehunut vastaantulijoille. Ja koska täti oli puhunut jo muutaman kerran Tirkkosesta, niin mä luulin sitä paikkaa Tirkkosen odotushuoneeksi. Siis perjantaina täti vei meikeläisen Koiratarhaan. Voi hyvänen aika. Menin sinne kuulemma siististi, niin että luulisi minussa suorastaan asuvan hyväkäytöksisen aateliskoiran, oli  täti kertomansa mukaan sanonut assareille. Mutta asiahan on niin, että enhän mä muuta voinut! Pakko pitää suu kiinni, että sitä ei väkisin tukita. Mutta täti, yliassari 3 ja assari 4 olivat siis kantaneet kamansa autoon ja suunnistivat kohti isoa kirkkoa. Junnuassari oli mennyt sinne jo viikkoa aikaisemmin yliassari 1 luo. Matka taittui yliassari 2 seurassa, joten ihan kiva reissu oli kuulemma ollut tyttöporukassa.    No joo... t...

Nyt sitten ollaan vietetty sitruunapantapäiviä. Täti kävi ostamassa jo uuden pullon sitruunahajustetta ja sitten uuden patterin. Meinaan että on tässä tullut vähän haukuttua enemmän. Ensimmäinen pullollinen on nimittäin jo loppu slut.  Täti kyllä sanoi, että ennen tätä ei ole ollut konkurssia, mutta tässä se kohta tulee. Niin täti sanoi.  Jos se konkurssi siis tarkoittaa sitä, että tädillä ei ole varaa ostaa tuota hajustetta ja pattereita, niin mulle se sopii oikein hyvin, sillä mä haukun oikein mielelläni kaikille ja jatkuvasti. Iltalenkillä aine loppui kesken. Mä sain sitten haukustella mieleni mukaan loppulenkin. Täti sanoi, että mulla pitäisi olla sellainen malli, jossa on iso tankki selässä.    Täti on purkanut taas tänään muutolaatikoita. Hmm.... aika monta banskulootaa on tyhjentynyt ja muutama muukin loota. Täti jylläsi keittiössä. Se roudasi menneellä viikolla yhden sen kamun kanssa pari laatikostoa päällekäin ja nyt se pudotti sen toisen sen ...

Hau, köh, hauh, köööh! Täti on kiero. Kissa siitä jutteli monta kertaa, mutta mä en ottanut sitä tosissani. Nyt otan. Tänään nimittäin mä pääsin tädin kanssa muutaman kerran ajelulle. Eka heti aamusta yhden tädin kamun kanssa käytiin vähän rautakaupassa ostamassa ruuveja ja sikli ja osia poraan ja kaikkea muuta sen sellaista, mitä rakennusmiestäti tarvitsee tai kuvittelee tarvitsevansa rautakaupasta, kun täti rakentaa omituista seinää. Siis sellaista, mitä on vähän Peppi Pitkätossulla. Elämä ei ole niin suoraa ja sileää, sanoi täti, joten ei tarvitse olla seinänkään. Tädillä on joskus outoja periaatteita, kuten huomaatte. No rautakauppavisiitti ei kestänyt aivan älyttömän kauan.Tosin olisin kyllä siinä ajassa ehtinyt laittamaan auton sisustan uusiksi, jos mut olisi jätetty sinne yksin. Joo... nimittäin siihen hommaan mä en kauhean paljon tartte aikaa. Täti ja sen kamu sitten ajelivat keskikaupungille. Niillä meninas mennä vähän vinksinvonksin niiden kurvailut, mutta oitis ...