Tädin eläintarhassa

Kuvat MM Nyt on tuvan toinenkin ikkuna valmis. Kuvatkin onnistuivat vähän paremmin. Meni helpommin kuin ensimmäinen, kun tiesimme, mitä tehdä ja miten tehdä.  

Kuvat MM Nyt oli niin voimakas auringonvalo, että en edes salamalla saanut kunnollista kuvaa kännykkäkameralla. Tänään saatiin kuitenkin ensimmäinen ikkuna laitettua loppuun. Karmit ja ikkunalauta. Rakastan ikkunalautoja. Lattialankkuja jäi sen verran yli, että niistä piisaa materiaalia upeisiin leveisiin ikkunalautoihin ja mm. jalkalistoihin. Siitä myöhemmin lisää. Tupaan laitettiin myös ovi takaisin. Pesin sen samalla, tosin sen homman joutuu luultavasti tekemään vielä muutaman kerran uudelleen. Homma jatkuu huomenna. Pitäisi ehtiä kyllä vähän puutarhaankin ja mustikkaan...

Kuvat MM Kuinka käsitellä puulattia luonnollisesti , ilman kemikaaleja? Kokeiluja maidolla ja mäntysuovalla. Täytyy vielä kuurata, sillä näihin kahteen suopakokeiluun olen käyttänyt rättiä hankausvälineenä. Löysin luonnonkuituisen kuurausharjan paikallisesta S-Marketista. Joskos vielä jostakin löytäisi varrellisen version, niin olisin todella tyytyväinen. Ehkä tästä täytyy kehitellä joku omituinen ja omanlainen versio? Lankkujen väri on lähtökohtaisesti pikkuisen eri. Kapein pala on vaalea ja nuo kaksi ovat pikkuisen punertavampia.  Kaikilla vaihtoehdoilla on tullut mukavan silkkinen pinta. Suopa taitaa vetää voiton, se tuntuu parhaalta.       

  Kuvat MM Jotenkin vaan tuo Varsinais-Suomi on niin lähellä mun sydäntäni. Olen sanonut ymmärtääkseni 9  vuoden korkeassa iässä, ollessani Suomen Turussa ensimmäistä kertaa, että tänne minä muutan. En ole vielä muuttanut, mutta käyn erittäin mielelläni Turun suunnassa.  Eikä vähiten siksi Turun seutu viehätä, että siellä on historian havinaa nähtävissä ja koettavissa. Yksi aivan mahtava retkeilykohde on Kuralan kylämäki. Varsa suhtautui vähän ennakkoluuloisesti kameraan ja emä käänsi peräpuolensa, kun huomasi, että nythän löytyi joku, joka rapsuttaa. Siinä sitä sitten rapsuteliin hyvä tovi. En pistäisi pahakseni löytää jotakin pientä tilantapaista jonne saisi yhden pullapollen. #rapsutusterapia  

Kuvat MM Ensimmäinen bataatti saatu. Paino n. 200 g. Tätä voinee kutsua ns. vahinkobataatiksi, sillä olin heittämässä kompostiin bataatteja, joista leikkasin ne pistokkaat ja kas, siellä alla olikin, kuten perunassa, juurikasvustoa. Otin ensimmäisen yksilön irti ihailtavaksi ja loput jätin varttumaan suuremmiksi.  

Kuvat MM  Viikon 25 positiiviset 2018 Onnellinen sateesta! Hassua, mutta totta. Aurinkoa. Junnun kanssa kirppiksellä. Hurahtikin aikaa oikein reilusti. Junnu bongasi marimekkoa. Kirppikseltä bongattu kaksi tilkkutyökirjaa á 2,50 kpl. Toisessa kissoja ja koiria! Karkkiostoksia juhannukseksi. Ruokaostoksilla. Luettu. Juhannus. Lihapiirakoita leivottu Junnun toiveesta.  Täytettyjä lettuja pakkaseen.  Kirjoitettu.  Tuvan sisäkaton maalausta valmistellaan.  Siis niin törkeän ihanaa. Tapetit valittu-ehkä... Takan rappausta suunniteltu. Juhannus. Kirjoitettu.  Lattiapinta-ala kasvaa .  Juteltu ystävän kanssa.  Olen niin tyytyväinen mökin tuvan lankkulattiaan .  Suunnitelmia rempan etenemiseksi tehty. Mm. lattian käsittelyä olen pohtinut. Kampaajalla käynti piristää aina. Leikelty kangasta tilkkutöitä ja taidetta varten. Kyläilty. Nautittu kesästä. Valvottu myöhään. Kyyditty nuorisoa. Mökkielämä on vaan niin kiva...

Kuvat MM Tuvan katon maalausta ja tapetointia varten tehtiin "lauma" kilipukkeja.  Näiden päälle sitten sopivasti lankut, niin kykenee työskentelemään pitkän pätkän ettei tarvitse käyttää aikaa tasojen siirtelemiseen.

  Kuvat MM Mökissäni oleva puulattia on siis niin perinteinen multapenkki-rakenne kuin vain voi olla. Multaa on lapioitu takaisin paikoilleen, kun se on vuosikymmenten aikana päässyt valumaan kellariin. Kellarin pohja on tasoitettu tamppaamalla ja sieltä on poistettu erilaista roskaa mm. nauloja ja lasinpaloja sekä yllätys yllätys muovia.  Tosin olen oikaissut noiden niskojen kanssa. Minulla ei ole hirsiä tuolla alla vaan kertopuupalkit. Tuet niskojen alle asensin omin pikku kätösin. Mökkitonttuni oli sitä mieltä, että jatkossa minun täytyy osata tehdä huoltotoimenpiteet ihan oma-aloitteisesti ja automaattisesti, sillä mökkitonttu sanoi, että ei ole ajatellut jäädä asumaan kellariini. Toistona: Tavoitteena siis se, että kun lattia elää ja niskojen löystyvät, osaan huoltaa ne (käytännössä siis kiristää ja ymmärrän koska pitää kiristää, enkä hakkaa kiiloja liian tiukalle, niin että niskat nousevat jne). Paksu lankku on upea lattiana. Haluan nauttia tästä puupinna...

Kuvat MM Se tunne, kun homma on edennyt siihen pisteeseen, että viimeinen lankku on paikoillaan. Vielä täytyy käsitellä lattian pinta, laittaa jalkalistat jne., mutta nyt on yksi vaikeimmista vaiheista saatu maaliin. Olo on helpottunut. Ennen lattian käsittelemistä maalataan kuitenkin katto, käsitellään takka ja tapetoidaan seinät. Joten aikaa kuluu ennen kuin tupa on "valmis". Tuntuu muuten suorastaan omituiselta, kun voi kävellä tuvassa eikä tarvitse väistellä kellaria, eikä multa pölise jne.  Lattian valmistumisen etenemistä voit lukea näistä teksteistä Hankin tuvan lattiaan lankut kesällä 2017 . Se reissu ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, mutta lankut saatiin perille. Lankut olivat peiteltynä, jotta aurinko ei muuttaisi päällimmäisen kerroksen väriä. Pettymys näissä tosiaan oli, että jokainen pää on sahattu ilmeisemmin, miten sattuu. Onneksi kyseenalaistin päiden suoruuden. Tarvittiin suorakulmaa ja yksi veistos... Hankintareissu Seinäjoelle ol...

  Kuvat MM Huikea lattiapäivä mökillä. Pinta-alaa saatiin aikaan enemmän kuin osattiin odottaa. Sain tehtäväkseni asentaa tuet palkkien alle. Ensimmäisen kiilaus meni pieleen muutaman kerran. Neljännellä kerralla meni putkeen. Tarkoituksena oli siis kiilata puu paikoilleen ja varoa nostamasta palkkia yhtään. On kyllä tullut tutuksi vatupassi, suorakulma, kiilat, pajavasara, pora jne. Kellari on vain harmillisen matala. Olisi kiva, jos sillä olisi vähän enemmän korkeutta, niin sinne olisi mukava ruuvailla hyllyt, mutta kyllä tämä ihan hyvin toimii kylmätilana. .

Kuvassa Ilmajoen kotiseutumuseon esineistöä.  Kuvat MM Viikon 24 positiiviset 2018 Mökillä! Joskus kun vastaan tulee vastatuuli, niin siinä on se positiivinen juttu, että muistaa, miksi on tehnyt tiettyjä päätöksiä. Love my life! Aurinkoa! Bataatteja kasteltu. Lämpöä piisaa, mutta kuinkahan tuon veden riittävyyden kanssa on laita. Kesäkurpitsat nousseet pinnalle. Perunat mullattu. Luettu. Ystävän puhelu piristi. Huokolevyjen saumoihin sanomalehtiä. Häiriköity hieman sanallisesti. Kesädosentti vai häirikködosentti? Kirjoitettu. Nukuttu aurinkotuolissa lehmuksen varjossa. Muutama rikkaruohokin poistettu kasvimaalta. Ruusut kukassa. Aamupala tammen varjossa. Nautittu kesästä .   Kirppiksen poistokorista keittokirjoja. Kuinkas sattuivatkaan olemaan jälkiruoasta... Junnun kanssa ostoksilla. Ystävä kutsui teelle. Mukava pieni hetki rupatteluun.  Nuorin kummilapsista pääsee ripille. Juhlat tiedossa.   Retkellä ! Olipas kivaa....

Kuvat MM Lattiahommat etenevät pienin askelin. Ostin suojakanagsta, jotta lankku pysyy hyvänä. Sain tänään teipata toisen kankaan kiinni ensimmäiseen. Saavutus. Tulevalla viikolla on tarkoitus tehdä tuet koolien alle.   

Kuvat MM   Tänään remppa edistyi mielestäni oikein harppauksen. Pesin hirsiseinää hieman, saadakseni selville, onko sillä yleisilmeiseen jotakin positiivista vaikutusta. Totesin, että on. Jatkan tätä siis myöhemmin.   Lattia tupaan alkaa vähitellen hahmottua. Opin taas todella, todella paljon. Kaksi lankkuriviäkin saatiin paikoilleen.  Se mikä hämmensi ja minkä takia koko homma oli vähillä menne täysin pieleen on se, että lankkujen jokainen pää on sahattu noin 2 mm vinoon! Se vaikuttaa todella paljon hommaan. Onneksi keksin, mikä mättää. Nyt joudumme sitten leikkaamaan jokaisesta lankusta pienen pienen palan pois molemmista päistä. Ensinnäkin turha työ ärsyttää ja toiseksi kallis sahatavara pitäisi kyllä olla priimaa, kun siitä priiman hinta laskutetaan.     

  Kuvat MM Tänään olikin sitten hankitapäivä. Kävin ensiksi aamulla katsomassa mahdollisia tapetteja. Siis sehän oli oikeasti ihan väärä järjestys, mutta naisen logiikallahan tämä juttu menee juurikin näin päin.  No sain kuitenkin nipun kivoja malleja mukaani mökille ja sitten suunnistin Seinäjoelle.  Tosin ensiksi piti vaihtaa peräkärryn valojen suojat. Rikoin ne tässä taannoin kun työnsin kärryä vielä vähän parempaan paikkaan, enkä muistanut, että pihassanihan on kivi juuri siinä kohdassa... Tämä hankintamatka vähän jännitti, sillä mittaistettu koolinki oli aika reilun mittaista ja köröttely Seinäjolle ja takaisin on aina "elämys". Onneksi peräkärrylläni on kuitenkin pituutta kolme metriä, joten aika pitkää tavaraa sillä saa tuotua, kun ottaa huomioon kaikki säännöt.   Tulevana viikonloppuna olisi siis vuorossa lattian tukirakenteen tekeminen. Pikkuisen on perhosia vatsassa. Kuulemma tämän jälkeen osaan tehdä vastaavanlaisen laittian ...

Kuvat MM Olipas mukava eväsretki kera ystävien! Tarjolla oli herkkua monenlaista ja vähän kuplivaakin kesän kunniaksi.    

Kuvat MM Juhannusruusu on aina yhtä ihana. Tällä ihanalla yltäkylläisyydellä meitä hemmotellaan!  

Kuvat MM Huokolevyn saumoihin saatiin sanomalehdet ja samoin ruuvien kantakohtiin. Seuraavaksi sitten pitäisi hankkia koolia lattiaa varten ja saada reipas nuorimies tontille, joka auttaisi mittaamaan korkeudet ja muutenkin. Liian vaativa homma tehtäväksi ilman osaavia apuvoimia.  Kun lattia on saatu se peitetään huolellisesti ja maalataan katto. Kun katto on maalattu, slammaan takan sitten tapetoidaan seinät...ensiksi alustapetilla ja sitten varsinaisella tapetilla...sen  jälkeen on vuorossa lattia. Tulevana kesänä käsittelen ikkunat. Maalaan ne valkoisiksi.   

Kuvat MM Kuuluisat pohjalaiset Antit. Antti Isotalo ja Antti Rannanjärvi.  Antti Rannanjärven lapsuus oli rankka. Isä oli juoppo ja äiti kuoli Antin ollessa lapsi. Veljeskatras päätyi rikollisille teille jo varsin nuorena.  Tyypillinen tapaus siis. Ei mitään uutta sinänsä. Perusturvallisuus järkkyy ja lapsi joutuu kasvamaan isoksi liian aikaisin. Kukaan ei peittele illalla sänkyyn, sadun lukemisesta puhumattakaan. Kotiintuloaikoja ei ole, ehkä jopa päin vastoin, mitä kauemmin "kakara" on pois silmistä sen parempi. Ehtii kittaamaan toisenkin pullon ennen kuin tulee paikalle. Tätä tuttua kaavaa noudattavat tämänkin päivän "puukkojunkkareiden" taustat. Ei paljon auta, vaikka finanssiasiat olisivat suhteellisen kunnossa. Sydän huutaa syliä, huomiota ja hyväksyntää. Kuinka lähellä olevat voisivat tukea nuorta niin, että ei tarvitsisi turvautua väkivaltaan ja päihteisiin? Vai voiko? Voiko joku ulkoa päin tuleva tekijä olla sellainen, että se saa ihmisen mu...

 Kuvat MM Viikon 23 positiiviset 2018 Menneenä vuonna olivat yo-juhlat. Muistoja, muistoja.  Aurinkoa. Herkuteltu lohella.  Kirjastossal Isolla kirkolla käyty. Illalla perillä. Yöllä takaisin. Niin se vanha vielä jaksaa? Kirjoitettu. Mielenkiintoinen mahdollisuus käveli vastaani.  Pari mielenkiintoista retkeä lähiympäristöön. Saatu vielä viimeisimmät tentit korjattua ennen vapaajaksoa. Pieniä ihmeitä tapahtuu. Niistä iloisena. Leivinuuni sai luukun .  Junnu kyläilee ahkerasti.   Luettu.  Viimeinen ohjaus ennen vapaajaksoa. Työ näytti lupaavalta.  Sovittu treffit työkamujen kanssa. Hienoa, että pienen säikähdyksen jälkeen homma toimi. Nimittäin pitkä pätkä tekstiä oli vaarassa kadota bittiavaruuteen.  Vapaajakso. Mukava kohtaaminen naapurin kanssa. Onni asua taloyhtiössä, jossa on mm. yörauha ja muutenkin todella hiljaista. Pieni vaihtuvuus. Tosin nyt on vähän haipakkaa, kun moni alkuperäisasukas on lähtenyt viimeiselle...

Kuvat MM Tuli sitten tänään käytyä katsomassa Ilmajoen musiikkijuhlilla Mannerheim. Kannatti. Kosketti. Luonnon dramaturgia näytti mahtinsa. Kun kohtaus, jossa käsiteltiin kuolemaa sodassa, alkoi äkisti satamaan. Se antoi oman lisänsä teokseen.  Valtteri Torikka esitti Mannerheimia. Ilmajoen kotiseutumuseossa oli katsottavaa. Paljon lapsuudesta tuttuja esineitä osui silmiini. Ruumisvaunut, astiakkaappi ja erilaisia tuoleja.

  Kuvat MM Keräsin tänään nurtsilta kasan koivun ym. puiden oksia.  Tarkoituksena oli leikata nurmikko. Kävi niin, että risuja oli niin paljon, että enää en sitten ehtinytkään laikkuupuuhiin, sillä muut työt kutsuivat.  Iloisesti nämä risut paloivat takassa. Osan pakkasin sytykkeiksi. Käärin sanomalehden sisään ja laitoin odottamaan seuraavaa tulentekohetkeä. 

Tieteentekijöiden liiton tiedote 1.6.2016 kertoo, että  Työmarkkinat eivät vedä tohtoreita Minulle tämä ei ole uutinen. Tajusin itse asian kevättalvella 2006.  En ollut kuitenkaan  riittävän vahva henkisesti keskeyttämään prosessia tai laittamaan sitä jäihin siksi aikaa että olisi saanut ns. normaalin työn ennen väitöspäivääni, joka tulisi pilaamaan minut lopullisesti potentiaalisena työntekijänä lukuunottamatta tehtäviä, joissa hattu on lakisääteinen vaatimus tehtävään pääsemiseksi.  Asiaa ei auttanut ohjaajani eikä silloinen puolisoni. Heidän mielestään homma ei voinut enää keskeyttää, kun väitöspäivä oli jo määrätty ja työllä oli julkaisulupa. Olisihan sen voinut. Kaiken, mitä ei ole vielä tehnyt voi jättää tekemättä. Mutta nyt kun asiaan on sitten kantapään kautta käytännössä tutustunut, niin olisi oikeasti todella mukava tietää, mikä tekee tohtorista epäkelvon ns. tavallisilla työmarkkinoilla. Tohtori on joutunut työskentelemään väitösprojektissa ...

 Kuvat MM On mielenkiintoista, kuinka erilaiselta roju näyttää, kun sen asettelee uudella tavalla. Näkökulmaa siis kannattaa vaihtaa ihan arkisissakin asioissa.  Kyllä nämä tästä jostakin vaiheessa lähtevät kaatopaikalle, mutta nyt kun muuta tekemistä, niin ne voivat odottaa esteettisemmässä järjestyksessä kuljetusta. 

Kuva MM Mökin leivinuunissa on nyt uusi luukku. Kuparia. Tämä oli tekijän yllätys tilaajalle. Kiitos!  Ammattitaitoiset kattomiehet korjasivat katon harjapeltin, jiirit ja laittoivat katon peltiruuveilla kiinni. Suosittelivat vielä maalaamaan katon Tikkurilan Kirjo -maalilla. Siis sillä, jota ohennetaan lakkabensiinillä. Remppatili kolisee tyhjyyttään, mutta on tyytyväinen olo. Nyt katto ei vuoda ja mökki säilyy kuivana.