Tädin eläintarhassa

Tultiin junnuassarin kanssa harkoista eilen. Junnu istui takapenkillä ja joi juomapullosta hikisen treenin jälkeen vettä. Sitten minä totesin, että katso kun on kaunista, kun puissa on lehdet ja montako eri vihreän sävyä niissä on! Junnu oli hetken hiljaa ja sitten hän sanoi: - Äiti onko Jumalan lempiväri vihreä, kun sitä on joka paikassa? Ja ehkä sininen, kun sitäkin on vähän joka paikassa. Ainakin taivas on ihan sininen. - Ehkä on, vastasin. Ei sitä tiedä, mutta mehän voidaan ajatella niin. - Toivottavasti Jumala ei pahastu tästä, sanoi junnu. - Ei varmaan. Eihän me mitään pahaa sanottu. - Ei niin, sanoi junnu. Mutta olisi kiva tietää, että miksi kaikkialla on niin paljon vihreää ja sinistä. Lähetetty Windows Phonesta

Tämä on viimeisiä kuvia Ronjasta. Se olisi todennäköisesti sanonut olevansa kiltti ja fiksu koira, joka ei syö herkkutikkua ennen kuin saa luvan. Ehkä se olisi nurissut siitä, että kaikkeen koira joutuukin alistumaan. Tikun saa syödä ihmisten mielenliikeiden mukaan eikä heti, ihan heti, vaikka kuinka haluaisi. Ronjaa (20.2.2011-21.5.2014) ei siis enää ole. Se ehti olla meillä tasan kaksi vuotta ja yhden päivän. Se sai heti koiraystäviä , joiden kanssa se pääsi juoksemaan sydämensä halusta pellolle. Ronjasta tuli meidän ikioma ja rakas personal trainer . Maailman mainioin koira. Kiltti ja viisas. Mikä sitten johtui päätökseen.... Seinä. Joskus seinä on niin paksu ja kova , että on myönnettävä tosiasiat .  Järjellä tajusin, jo ihan alussa, että kaikki ei ole hyvin. Tunteilla myönsin vähitellen. Kouluttajan arvio ja eläinlääkärin vahvistama  arvio aivovammasta/kasvaimesta auttoi tekemään päätöksen.  Kaikesta järkeilystä huolimatta itkettää. Eläimen ...

Ronja, Enkelikoira 20.2.2011-21.5.2014 Lähetetty Windows Phonesta

Hau Kamut! Minä en tietenkään päässyt tuonne napsimaan noita kaloja. Tosin ei tätikään siellä ollut eikä Viuhka, mutta tädin työkamu oli perheineen ollut. http://youtu.be/NmllOLjbcng  On väärin, että koiria ei kutsuta tuollaisiin paikkoihin! Me osaisimme antaa arvoa tällaiselle luontokokemukselle. Ja minähän olen tunnetusti kalojen suuri ystävä. Elämä on epäreilua. Terveisin Ronja personal trainer Lähetetty Windows Phonesta

Kuvan lähde: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEim2Xa37fIaIYz7V6k59Jrio8shVIOoqiDUqsMGKo7dHrRzdGuyjNy5AH9uxA6siqaWM_AFpYCNzpsNdVFYApjleDbY4cRiIiX0WEwHZhd06zj8bVcIyONgOLNeqVmNIkVALknQzGCG6gs/s400/nallepuh.JPG Kamut! Täti ei yhtään ymmärrä, että haukkumisellani minä yritän kertoa sille, että täti minä olen tässä. Meillä ei ole mitään hätää. Täti vaan sanoo, että Ei ja HILJAA. Tädin kouluttamisessa näyttää olevan enemmän urakkaa kuin mitä yksi koira jaksaa ajatella. Terveisin Ronja personal trainer Lähetetty Windows Phonesta

  Oltiin illalla tädin kanssa piiiiiitkällä lenkillä. Täti on uskollisesti noudattanut koirankouluttajalta saamiaan ohjeita, mutta minun käytökseni ei ole kuulemma parantunut. Pahentunut vain. Täti sanoi, että hänen uransa koirankouluttajana taitaa nyt olla ohi. Kaksi vuotta jäärpäistä koiraa on jääräpäiselle tädillekin ihan tarpeeksi. Kuulemma ovi enkelieläintarhaan alkaa olla jo enemmän kuin raollaan. Mä en kyllä ihan ymmärrä, mitä täti vouhkaa tuosta koiran kouluttamisesta. Se on ymmärtänyt mun mielestäni tämän jutun ihan väärin. Koirahan tässä yrittää saada tädistä mahdollisimman hyvää koiranomistajaa. Kärsivällistä, pitkämielistä jne.     Ehkä tädillä olivähän huono päivä. Ja olihan miellä eilen se kehityskeskustelukin.     Täti sanoi, että se ei ole yhtään innossaan mun puuhista. Mutta ei sen mun mielestä tarttekaan olla. Riittää kun mulla on kivaa ja mä viihdyn.   Eikä kukaan tietenkään vaivaudu kysymään multa, josko mäkin hal...

Hau Kamut! Maailma on tosiaan vähän vinksallaan. Enää eivät säätiedotukset pidä paikkaansa eikä sitä näköjään voi tädinkään käytöstä enää pitkällä tähtäimellä ennustaa. Meidän täti ei ole mitään maanviljelijäainesta, vaikka se on maalta kotoisin ja se tekee jotakin sen suuntaista, mistä voisi äkkinäinen luulla, että maanviljelys on lähellä sen sydäntä.   Nyt on kuitenkin tapahtunut sellainen outo juttu, että täti ja Viuhka ovat ryhtyneet maanviljelijöiksi. Ne vuokrasivat yhdessä palstan jostakin paikasta, jonne mua ei oteta ollenkaan mukaan. Otettaisiin kuulemma joka ilta, jos osaisin olla hiljaa ja istua paikoillani kun käsketään.    Maa on aika savista ja täti sanoi, että siitä ei hyvää seuraa. Viuhka on lapioinut ja kärränyt turvetta. Se alkoi sitten yhtenä iltana, hiekkaa lapioidessaan, vähitellen epäilemään, että kuuluukohan tällainen hiekan ja turpeen lapioiminen ollenkaan tanssikurssiin. (Ilmeisesti alkoi palata takaisin tajuihinsa valssin ja tangon pyör...

ONNISTUJAN TUSINA 1. Kukaan ei voi pilata päivääsi ilman omaa lupaasi. 2. Useimmista ihmisistä tulee juuri niin onnellisia kuin he itse päättävät. 3. Jotkut voivat estää sinua hetken, vain sinä voit jarruttaa itseäsi pysyvästi. 4. Usein pelkäämme juuri niitä asioita, joita eniten haluamme. 5. Jos et lähde, et koskaan pääse perille. 6. Elämä on matka, ei päämäärä. Nauti siis reissusta! 7. Maailman suurin vale: ”Kun saan mitä haluan, tulen onnelliseksi.” 8. Paras tapa paeta ongelmaa on ratkaista se. 9. Millään todella tärkeällä asialla ei ole arvoa, jos sitä ei jaeta. 10. Eilen kaikkien maailman valitusten ja tekosyiden aikataulu meni umpeen. 11. Etsi mahdollisuuksia, älä takeita. 12. Nyt on elämäsi mielenkiintoisin aika. Lähde: Positiivarit / Ajatusten aamiainen Lähetetty Windows Phonesta

Lähetetty Windows Phonesta

Hau Kamut! Täti sanoi, että se ei ole oikeastaan koskaan tajunnut, kuinka hölmö paikka tämä maapallo on. Asia alkaa kuitenkin vähitellen valjeta myös  meidän tädille, joka on tähän saakka jokseenkin nukkunut ruususen unta monen asian suhteen. Mä olen tajunnut jo kauan sitten, että vaikka kuinka heiluttaa häntäänsä ja nuolee naamaa ja vähän jotakin muutakin, niin ei se elämä siitä välttämättä kauhean paljon paremmaksi tai huonommaksi muutu. Täti koki sellaisen ahaa-elämyksen tai aha upplevelsen, kuten täälläpäin tavataan sanoa, että jos ihan niinku linnut ärsyttävät ääniherkimpiä ihmisiä, niin sitten ei tosiaankaan ole mikään ihme, että kohteliaasti jutteleva ja aktiivisesti asioita kommentoiva koira saa ihmiset sekaisin. Totta mooses. Jokainen kokee häiriöärsykkeet eri tavalla. Niin kuulkaa ihmiset. Mut hajuelimiäni kiusaa aivan ylipaljon se, että joku haisee oluelta tai vielä vahvemmalta tökötiltä. Ja kun meidän koirien hajuaisti on miljoona kertaa parempi...

  Suojelusenkeli mummalle ja paapalle 7 Apr 2014 Täti ja Viuhka lenkillä 3 Apr 2014 Ajonestolaite päällä 29 Aug 2012, 2 comments Ensimmäinen treeniviikko takana 8 Apr 2014 10 onnellista asiaa 4 Oct 2013     Tässä lisäksi muutama kuka komeasta koirasta. Tosin täti sanoi, että pitäisi sanoa, että huonotapaisesta. Ilmoitan kaikille, että en ole ollenkaan samaa mieltä tädin kanssa. En ole omasta mielestäni ollenkaan huonotapainen. Minä haluan, ja minulla on oikeus tietää, millä tavalla olen huonotapainen? Kuka määrittelee huonotapaisuuden? Halaun kirjallisen vastauksen kysymykseen: Minkä ja kenen määritelmän mukaan olen siis huonotapainen? Terveisin Ronja kouluttajakoira Lähetetty Windows Phonesta

Hau Kamut! Tädin Viuhka on kätevä. Täti sanookin, että Viuhka osaa vaikka mitä ja mitä Viuhka ei osaa, sitä ei sitten tarvitse osatakaan. Tädin luukun omituinen seinä sai Viuhkan karvat pystyyn heti kun Viuhka näki sen ja vähän aikaa seinää katseltuaan Viuhka sanoi tädille, että jos täti ei kauhiasti pahastu, niin hän sitten laittaa sen seinän vähän parempaan kuosiin. No mitäs nyt sitten sellaisesta kukaan ryhtyy pahastumaan. Tätiä on se seinä harmittanut ihan omiksi tarpeiksi ja se on tosi tyytyväinen, kun Viuhka viittii nähdä vaivaa. Mä olen auttanut niitä kykyjeni mukaan. Jostakin syystä tuo Viuhka on saanut aivan liikaa tätimisiä piirteitä. Se ei ole yhtään niin mukava kuin alussa. Se ennen aina rapsutti ja mä sain kiedottua sen tassuni ympärille kun vähän kattoin sitä silmiin ja laitoin päätäni kallelleen. Mutta nykyään se vaan tekee omiaan kun meen lähdelle tai sitten se käskee meikälikan pois. Oon yrittänyt selittää sille, että tuo täti ei välttämättä aina ole ihan ta...

  Hau Kamut! Tässä talossa ei hommille näy loppua.  Jos mut on otettu tänne treenaamaan tuota tätiä, niin oikeasti tämä työ ei lopu eikä se paljon tuota tuloksiakaan. Ihmiset viettivät Vappua.  Täti leipoi eilen munkkeja.  Hmmm... ja sitten täti ja assarit kävivät kaupassa ostamassa vappukarkkeja. (Niillä on kerran kuukaudessa karkkipäivä, mutta musta tuntuu, että niillä mahtuu kuukauteen useampi kuukausi.)   Mulle ei tietenkään riittänyt yhtään karkkia.   Kyllä tuosta määrästä olisi pitänyt riittää!     Simaa. Sitäkään en saanut.   Kai koirallekin pitäisi jotakin antaa? Mä sain vain muutaman pienen palan naudan ulkofileestä ja sitten illalla possun sisäfileen kalvot. Elämä on oikeasti aika epäreilua. Terveisin Ronja personal trainer Lähetetty Windows Phonesta