Tädin eläintarhassa

Kuvat MM     Olen nyt tässä suunnitellut kaikenlaista silpusta. Vie mukanaan. Vähän kuin palapeliä tekisi.    Vai olisiko oikeampi tapa kuvata tätä kankaalla maalaamiseksi? En osaa sanoa, mutta mukavaa on.    

Kuvat MM       Viikonloppuna keskityin ompeluhommiin. Hattu numero 4 on nyt työpöydällä. Tässä toinen puoli on ihan pienen pienestä tilkusta ja  ompelujätteestä tehty ja toisella puolella on sitten käytetty suurempia kangaspintoja.    Minua jotenkin innostaa tuo Zero waste -ajatus. Kokeilen erityisesti tulevana vuonna ommella ompelujätteestä jotakin kaunista ja hyödyllistä. Katson, paljonko pystyn tekemään niin, että kangasjätettä jää mahdollisimman vähän.    Täytyy kuitenkin myöntää, että en ihan ymmärrä sitäkään, että säilytetään ihan pienen pieniä kankaanpaloja jossain pussukassa ja sitten niitä on paikat tupaten täynnä. Niistä pitää myös aidosti tehdä jotakin eikä jemmata niitä nurkkiin pölyttymään.       

  Kuvat MM   Kuluvalla viikolla olen tehnyt jälleen hattuja.  Tästäkin tulee kääntöhattu, jonka toinen puoli on punaisen sävyinen ja toinen puoli on tehty raanusta. Haastavaa on, että molemmat materiaalit ovat suhteellisen paksuja ja olen käyttänyt jonkin verran aikaa pohdintaan, miten minun kannattaa nämä kaksi hattua yhdistää.    Olen harkinnut vinonauhaa lieren reunaan tai toisena vaihtoehtona on, että ompelen reunan ensin koneella ja sitten huolittelen ihan käsipelillä.    

  Kuvat MM     Takki on edennyt vähän hitaasti, mutta etenee.  Sain etukappaleen kasaan ja totesin, että vielä täytyy koristella lisää.    En ole ihan täysin varma siitä, miten tuota hommaa jatkan. Olen miettinyt vaihtoehdoksi tehdä siihen muutamia irrallisia koristeita ja toisaalta ommella lisää nappeja. Nappeja nimittäin piisaa ihan omiksi tarpeiksi.    Ehkä neula ja lanka-menetelmällä voi myös kirjoa vielä jotakin. Katsotaan, mitä kaikkea tästä voi syntyä.     

    Kuvat MM   Kyllä tämä tästä, vaikka vähän pitkällistä tuppaa olemaan.  On vähän lähtenyt lapasesta tämä koristeluhomma.    

Kuvat MM   Ehdin viikinloppuna hieman tekemään näitä ompeluhommiakin.  Vitsit kun menee aikaa tähän näpertämiseen. Ajattelin jo, että jätän vähän vähemmälle, jotta saan joskus valmiiksi, mutta nyt on vaan pakko vääntää, kun on aloittanut.   Menossa hihat, joihin olen tehnyt erilaisia koristeita. Tosin vasta nappeja olen ommellut kiinni. On tuo kone siinä puuhassa kyllä kätevä. Ei tarvitse häärätä neulan ja langan kassa. Toisaalta käsipelillä olisi varmasti muutama nappi jäänyt ompelemattakin.       

Kuvat MM  Yksityiskohtia mun tulevasta hameesta. Loput paljastuvat,  kunhan saan tämän valmiiksi.  

Kuvat MM  Putsasin vähän ompelukonetta ja laitoin pari tippaa öljyä.  Taas kulkee mainiosti tämä peli. Olen useasti miettinyt, että miksi koneita ja erilaisia laitteita on niin paljon helpompi huoltaa säännöllisesti kuin itsestään? Mikä saa meidät uskomaan,että ne ovat arvokkaampia kuin ainutlaatuinen ihminen? Happinaamarin  laittaminen omille kasvoille on kuitenkin se tärkein asia. Vasta sitten voi auttaa muita. Aloittaisimmeko uuden elämän, olemalla kilttejä ja huolehtivaisia itseämme kohtaan. Ihan vaan siksi, että tänään on loppuelämämme ensimmäinen uusi päivä. Muuten,  tänään ja huomenna olisivat Lapuan kankureiden poistomyyntipäivät. Syyhyttää. Katsotaan kuinka kutina yltyy.