Tädin eläintarhassa

  Kuva MM   Tyrnistäkin tulee kuluvana vuonna hieman satoa. Minulla on niitä muistaakseni kahdeksan pensasta. Kuusi tyttöä ja kaksi poikaa.   Kasvupaikalla on aivan jäätävä merkitys siihen, miten puutarha tuottaa satoa.       

  Kuvat MM   Päärynät. Ensimmäinen vähän runsaampi sato oman puutarhan päärynäpuussa.  

  Kuvat MM   Puutarhapäivää on vietetty taas toisella tontilla. Nyt on saatu hieman taas asioita eteenpäin. Lapiollinen kerrallaan.     Harkinnassa olisi sellainen vähän muodollisempi puutarha. Tuolla nimittäin kasvavat todella hyvin ihan kaikki, mitkä sinne istuttaa.   Naapuri saisi kitkeä jättibalsaminsa niin sanotusti hekkuun. Se kasvi nimittäin on todella kuisallinen.     

  Kuvat MM   Kissana on hyvä olla sohvalla. Rapsutuksia voidaan ottaa vastaan, kunnes kyllästytään. Kyllästymisestä ilmoitetaan käpälävitosella. Ennakkovaroitusta ei anneta.        

    Kuvat MM   Ella Villa ei tunnetusti kuvissa viihdy. Se onnistuu aina jotenkin kääntämään päänsä pois. Siispä kokeilin kuvata sen tassuja. Tassujen kuvaaminen onnistui suhteellisen hyvin.   Ella Villa näytti tunnistavan kaupunkiasunnosta kulkeutuneen sohvani. Se käpertyi nukkumaan  samaan nurkkaan, johon se hakeutui tultuaan meille.       

  Kuva MM    Viinirypäleet selvisivät talvesta jotenkuten. Näytti ensiksi keväällä, että niistä ei tule yhtään mitään, mutta sitten kesän edetessä niihin ilmestyi lehtiä. Mitään satoa ei luonnollisestikaan ole odotettavissa.    

Kuvat MM     Juuria on kaiveltu toisella tontilla. Hurjaa hommaa. Sellaisia kahdeksen-kahdentoista tunnin päiviä ja tuntuu, että työ ei näy missään. Juuria ja oksia on viety kaatikselle tyyliin 150-200 litraa kerralla ja reissuja on pahimpina päivinä ollut 4 kappaletta.    En  uskalla edes ajatella, kuinka kauan tämän tontin kanssa kuluu aikaa.      

Kuva MM    Tuli käytyä pitkästä aikaa Vaasassa oikein sillä tavalla rauhallisesti. Päätimme nimittäin mennä entisten työkavereiden kanssa syömään Strampenille. Siellä harvoin pettyy siihen, mitä eteensä saa. Tälläkään kertaa ei tarvinnut harmitella.   Salaattipöytä oli täynnä herkkuja, pääruoaksi valittu lohi täydellistä. Ja se miljöö. Meren rannalla on vaan niin parasta.   Tästä jäi mukava kesämuisto.   

Kuva MM   Maalaiselämää ikkunakissana.  Pihassa tapahtuu niin paljon kaikenlaista, että ei meinaa oikein ehtiä tekemään muuta kuin vahtia pihaa. Sitten väsyttää. Tosin nukkuessakin kannattaa olla valppaana, sillä saattaa olla niin, että palvelusväki tekee jotakin herkkua, joka on kissankin mielestä hyvää.   Ja sitäpaitsi, vaikka ihmisten ruoka ei yhtään maistuisikaan hyvältä, sitä pitää saada pala, jotta on osallinen saaliinjaosta.        

Kuvat MM   Keväällä ja alkukesästä mökillä kukkii. On kiva päästä sinne aina välillä. Piha huutaa suorastaan tekijää. Nyt ei vaan  ehdi, vaikka kuinka haluaisi.         

Kuva MM   Kuskasin naapuria keskussairaalaan ja niinpä minulle jäi aikaa kuljeskella siinä sairaalan ympäristössä.    Tykkäsin kovasti, kun luontoa oli jätetty esiin ja kalliot olivat siinä rakennuksen ympärillä. Havupuita ja joitakin matalia kasveja siellä oli. Ehkä tuollainen tontti, joka olisi osin ihan luonnontilassa ja vain pieni osa hoidettu, voisi olla järkevä suurilla tonteilla. Puutarhanhoito nimittäin ei ole enää mikään nautinto, jos pinta-alaa on liikaa.    

Kuva MM   Kävin sitten toisella tontilla ja vastaan ei tullut sisällä näätä vaan pupu. Se oli vielä poikanen ja tullut sisään kellarin avoimesta ikkunasta.   Sain tehdä jonkin verran töitä, että sain sen ulos, koska eläimellä on taipumus piiloutua ja juosta kehää. Onneksi se loikki huoneeseen, jossa on ovi suoraan ulos ja sain sen sitten lopulta huomaamaan tämän pakoreitin.    Nyt on sitten ikkuna kiinni, että tällaista vahinkoa ei enää pääse tapahtumaan. Ja onneksi pupu tuli kellarista esiin, että se ei jäänyt sinne.          

Kuva MM     Ella Villalla on nyt ollut kaksi suurta järkytystä. Ensinnäkin sille kokeiltiin taas uusia valjaita, joista se ei tykännyt yhtään. Lupasin sille, että nyt oli viimeinen kerta, kun yritän opettaa sitä kulkemaan valjaissa. Se saa olla sisäkissa ja sillä siisti.   Toinen Ella Villan järkytys tapahtui sitten heti tiistaina. Se istui ikkunalla ja tarkkaili ympäristöä valppaasti. Äkkiä se jähmettyi ja ryhtyi häntä suorana hyökkäilemään ulos ja juoksi samalla eteiseen. Ja kas siellä oli naapurin punainen kolli Ella Villan tontilla.    Ja kas ulko ovi oli jäänyt raolleen ja Ella Villa syöksyi ulos kuin yleinen syyttäjä. Kolli yritti olla ensiksi kohtelias ja tulla vastaan, mutta sekunneissa se huomasi, että Ella Villa ei ole ollenkaan ystävällinen kissa. Kolli sähähti reippaasti takaisin ja siitä Ella Villa suuttui vielä enemmän. Täytyy sanoa, että en ole punaisen kollin nähnyt juoksevan vielä kertaakaan noin kovaa.   Juoksin sitten itse perässä...

  Kuvat MM   Toisella tontilla on myös puita. Hurjasti pieniä puita ja paljon, paljon ohdakkeita. En uskalla ajatella kauanko minulla kuluu tähän aikaa... Kolme kiinteistöä on liikaa yhdelle naiselle. Surettaa tuo mökkiprojektini, sillä se ei nyt oikein etene. Täytyy pitää kunnossa omat asuintilat, sitten tämä kysymättä ja pyytämättä tullut toinen tontti (on onneksi lähellä) ja sitten mökillekin pitäisi riittää aikaa ja energiaa.   Toivottavasti joskus aikanaan osaan muuttaa kerrostaloon siinä vaiheessa, kun en enää itse kykene pitämään huolta asuinympäristöstäni tai että on sen verran varallisuutta, että voi teettää sen työn jollakin puutarhatalkkarilla. 

Kuvat MM           Kun puut ja pensaat saavat kasvaa aivan vapaasti 30-40 vuotta, voi kuvitella miltä ympäristö näyttää. Toisella tontilla ei ole edes tehty hoitoleikkauksia. Jokiranta on täysin raivaamatta.   Jos voisin nyt valita tekisin niin, että hoitelisin yhden puun kerrallaan kumoon tai maksimissaan kaksi ja sittn ryhtyisin kuljettamaan jätteitä pois.    Neljä täyttä pakettiautollista päivässä viety risuja kaatopaikalle. Siihen päälle muut puutarhajätteet. Täytyy sanoa, että ei ihan hurjasti naurata.   Kurtturuusuja on kaivettu pois hurjat määrät. Ja eivät lapiohommat tähän lopu. Lisää pukkaa. Sade hidastaa hommia. Onneksi välillä on poutaakin.    

Kuvat MM     Tavoitteena on saada toiselle tontille mansikkamaa. Siellä oli sellainen joskus ja nyt muutama vuosikymmen myöhemmin siitä ei ole oikeastaan mitään jälellä. Pelastin muutamia taimia ja toivon, että saan niitä kasvatettua siten, että voin istuttaa ne mansikkamaaksi.  🍓🍓🍓🍓🍓🍓🍓🍓🍓🍓

     Kuvat MM   Lapsuuteni maisemissa on pato. Kesämuistoja.                   

Kuvat MM   Tässä kuvat vielä pioneista. Ne näyttävät nykyisin kukkivan jo juhannuksena. Yleensä muistan niiden olleen viikkoa myöhemmin parhaassa loistossaan. Tosin tuolla pohjoisen puolella olevat näyttävät avaavan kukkiaan vasta kuluvalla viikolla.  

 Kuvat MM   Päivänkakkarat kukkivat toisella tontilla. Villiintynyt puutarha pitää otteessaan.