Tädin eläintarhassa

Kuvat MM   Vuosi sitten.  Vuosi sitten oli lunta ja pakkasta. Tänään on maassa vain vähän valkoista ja pakkasta oli aamulla -5 C.

    Kuva MM   Tämä ei kelpaa sienikoriin, totesi Asti the Lagotto.  

Kuvat MM   Asti the Lagotto laidunsi vähän marjoja. Näyttää aroniat maistuvan kyllä todella paljon!    

  Kuvat MM   Kyllä Astilla piisaa iloa. Puutarhahommia, sientenmetsästystä, metsässä irtojuoksua jne. Se on sitä maalaiskoiranelämää.      

  Kuva MM     Kävin vielä viikonloppuna katsomassa kanttarellipaikat läpi. Ja löytyihän niitä kopallinen. Hieno juttu.  

  Kuva MM      On kyllä jo niin syksyä. Tosin onhan jo lokakuu yli puolenvälin.  

  Kuvat MM   Vähän taas meinaa joki hypätä yli äyräiden. Rasittavaa jatkuvasti olla varpaillaan. 

Kuvat MM   Suppilovahveroita kuivattu n. 40 litraa. Menevät kyllä todella pieneen tilaan. Osan vielä murskasin.    Kuivatut sienet säilyvät pitkään.  

Kuva MM     Tämä koiruus on aina vähän kuin uitettu koira. Metsä on sille paras paikka. Tutkimista, juoksemista, kaivuuhommia. Ja marjojen syömistä! Vielä on puolukkaa, joten kyllä maistuu.    

Kuvat MM   Lähdimme sunnuntaiaamulla jälleen metsään. Lauantaina löysimme kanttarelleja, lampaankääpää ja suppilovahveroita. Sunnuntaina suuntasimme sitten sellaiseen mestaan, jossa on suppiksia. Tai ainakin ollut. No niitä oli. Kaksi korillista saatiin ja nyt sitten niitä on kuivattu.   Kuivaaminen jatkuu tänään. Vanha Evermat-kuivuri on kovassa käytössä. Ihan niin paras laite!    

Kuvat MM     Joskus on niin kiva tehdä asioita vastavirtaan. Tämä juttu oli yksi sellainen.

  Kuvat MM   Kävimme koirapojan kanssa vähän reissussa. Reissu sujui oikein hyvin ja ostettiin kotiintuomisiakin reilulla kädellä.   Matkalle mahtui vähän pimeää ja liukasta. Oli sumua ja sitten oikein kaunista auringonpaistetta. Meillä oli hyvä päivä. Väsyneitä, mutta onnellisia onnistuneen retken johdosta.     

Kuvat MM     Koirapojan kanssa aamulenkillä. Katuvalot palavat lenkkiaikaan. Syksy on tullut. Kolme kuukautta ja risat, niin on vuosi 2025 ja voimme taas odotella, kun kevät tulee ja pitkät valoisat illat.  

Kuva MM     Lauantain sieniretken jälkeen paistelin muutaman pizzan. Täytteeksi laitoin lampaankääpää ja jauhelihaa.  Koirapoika löysi hyvän paikan, jossa oli lampaankääpää sekä muutama kanttarelli.    Sunnuntaina löytyi sitten jo suppilovahveroita.  

Kuva MM      Koirapoika harjoitteli jälleen sienestystä. Kävimme etsimässä kanttarelleja. Löysimme myös lampaankääpää ja karvalaukkuja.  

Kuva MM   Koirapoijalla on ollut vähän hommia. Lahjaksi saatu lelu koki muodonmuutoksen parissa päivässä. Ensimmäisen päivän aikana saatiin toinen solmuista auki ja sitten avattiin letit ja niin lelu oli ihan uudenlainen.       

Kuva MM       Olipa elipä kerran pieni koirapoika, joka muuttui metsäretkellä italian vesikoirasta italian mutakoiraksi. Koirapoika päätti pulahtaa mutaisimpaan metsäojaan.    Suihku metsäretken jälkeen oli pojalle mieluisa. Se nautti lämpimästä suihkusta ja meni nukkumaan pienen koirapojan koiranunta.   

 Kuva MM   Olimme koirapojan kanssa mökillä. Oli pakko laittaa kettinkiin, koska tuolla piisaa käärmeitä ihan riesaksi asti. Koirapoika seurasi tapahtumia ja oli sitten aika kuitti, kun pääsimme takaisin kotiin.  

Kuvat MM Tämä poika on heti valmis autoajalulle. Se istuu pakussa pelkääjän paikalla ja odottaa, että lähdetään. Valitettavasti se joutuu kuljetustilaan, koska siellä on turvallisempaa matkustaa.  

Kuvat MM   Menneenä viikonloppuna oli oikein lampaankääpäviikonloppu. Mahorotoonta menoa.  En muista, koska olisin löytänyt niitä näin paljon? Ehkäpä minulla on vaan ylihyvä sienikaveri?