Tädin eläintarhassa

    Kuvat MM   Tänään tulee viikko näyttelyn avajaisista. Tässä vielä pieni kurkistus vielä tunnelmiin, kun teoksia ripustettiin Patruunagallerian seinälle. Kohta ne onkin aika purkaa sieltä pois, sillä 18.6. on tuotapikaa.   Seuraava näyttelymme on sitten Lysti-kirppiksen taideseinällä heinäkuussa 2026. Työmme ovat esillä 1.7.2026-31.7.2026. Itselläni on Lystissä hattuja ja Marjalla on akvarelleja, akryylitöitä ja muuta mukavaa.         Pääasioita oikeille silmille   Pääasioita oikeille silmille 27.5.2026-18.6.2026 Patruunagalleriassa Lapualla.  Tervetuloa katsomaan.  Näyttely on yhteisnäyttely Marja Katajavirran kanssa. Löydät meidät myös Instagramista Margit: @kasityotaivas & Marja: @artistmarja   Teokset  Teoksen nimi, valmistusvuosi, muu tieto  Tietäni mä kuljen, 2026, tarjouksia otetaan vastaan Tätä en osannut odottaa, 2026, tarjouksia otetaan vastaan Treffit kohtalon kanssa,  2026, tarjou...

Kuva MM     Tänään tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Lapuan patruunatehtaan lataamo räjähti. Aihe on Lapualla edelleen vähän tabu. Emme juurikaan puhu siitä.    Sen tiedän, että nykyisen kotini ikkunat olivat hajonneet paineaallon voimasta. Kotini nimittäin sijaitsee aika suoraan vanhan paukun kohdalla joen toisella puolella. Talon silloinen asukas oli saanut lasit päällensä, sillä hän oli ollut juuri laittamassa yhden ikkunan tuuletusluukkua kiinni.   Muistan päivän hyvin. Lumet olivat silloin lähes sulaneet, ainoastaan jossain varjoisissa paikoissa oli pälvi. Aamu oli sumea, kun onnettomuus tapahtui, mutta iltapäivällä ja illalla paistoi aurinko. Mieleeni on painunut keskustan kaaos. Rikkoutuneita ikkunoita, palaneen ihmislihan käry ja itkeviä ihmisiä.     Olimme räjähdyksen aikaan välitunnilla. Nojasin katoksen alla seinään. Koulu tärähti ja  sitten tuli hiljaista. Lähdimme koulun aidalle katsomaan Paukun suunnasta tulevaa savua. En...

Kuvat MM   Minulle on tullut tavaksi viettää isäinpäivänä hetki metsässä. Aloitin tämän perinteen vuonna 2015, kun olin hankkinut kesällä mökin.    Isäni rakasti metsää ja kaikkea metsään liittyvää. Isä oli myös metsästäjä ja hänen metsästysseurallaan on metsästysmaja. Olin siellä monet kerrat hänen mukanaan.   Isällä oli myös koiria. Yleensä koira oli pystykorva. Viimeisimmän nimi oli Turre.  Pystykorvien tapaan se oli kova poika haukkumaan.     Omat koirani ovat myös reaktiivisia ja haukkuvat yleensä herkästi. Ne nauttivat metsässä olemisesta. Se on niiden mielestä ihan parasta.   

Kuva MM    Kun olin lapsi, tapasin istuskella tässä männyssä. Se ei ole juurikaan kasvanut siitä, mitä se oli joskus kauan sitten. Miksi, vaikka se kasvaa ihan hyvässä maassa ja samaan aikaan pienemmät männyt ovat samalla kulmakunnalla niin suuria, että ne on pakko kaataa pois?   Tämä mänty on joutunut sietämään ympärillään suurta vaahteraa ja tiheää lepikkoa, joka on estänyt sen valonsaannin kesäisin. Nyt nämä esteet tai paremminkin kai pitäisi sanoa, haittatekijät ovat poistettu sen kasvuymäristöstä.   Onkin mielenkiintoista tarkkailal, mitä tälle männylle tapahtuu tulevien vuosien aikana. Mänty ei voi lähteä juuriltaan minnekään, se joutuu sietämään vallitsvia olosuhteita ja kitumaan. Hmmm....  

  Kuvat MM   Kuluvan vuoden säätilat ovat vaihdelleet. Mikäli vertailukohtana käytetään vuoden 2023 marraskuuta, on kuluvan vuoden marraskuu ollut suorastaan "helteinen".    Ilmastonmutosta vai sitä, että vuodet eivät tosiaankaan ole veljeksiä keskenään?  

Kuvat MM   Oli ilo käydä Kosolan talossa. Hieno vanha hirsirakennus.

Kuvat MM    Juhlaa on mukavaa viettää ystävä- ja perhepiirissä. Muistoja.

 Kuvat MM     Kävin sitten viemässä perintöaseet paaliin. On omalla, tulevalla perikunnallani, vähemmän siivoamista. Aselain muutos oli ihan pimeä. Tosin tässähän olisi ilmoitus riittänyt, mutta minkä ihmeen takia dekativoituja aseita pitää ilmoittaa? En kaipaa nimeäni missään ylimääräisessä rekisterissä.   Ne jotka vouhkaavat näistä aseista eivät luultavasti ole koskaan pitäneet asetta kädessään tai ampuneet niillä. Esimerkiksi tuollainen parabellum on todella kaunis esineenä. Taidokasta käsityötä pienine yksityiskohtineen. Kahvan puuosissa on niin kaunista puutyötä, että ei sanotuksi saa. Sileäksi hiottu pinta, kaiveruukset.   Koskahan tulee säädös, että täytyy ilmoittaa montako kappaletta omistaa alushousuja ja rintaliivejä? Jotakin muutakin pientä kiusaa voisi kansalaisille huolehtia säädöksien keinoin.  

  Kuva MM     Menneenä perjantaina laskettiin haudan lepoon yksi elämäni läheisimmistä ihmisistä. Tilasin kukat siunaustilaisuuteen paikallisesta kukkapaupasta ja pyysin asettelemaan ne niin, että syntyisi vaikutelma sydämestä. Kukat olivat tuoreita ja kauniita. Hautajaisten jälkeen ajattelin, että soitanko kukkakauppaan ja kiitän kauniista kukkakimpusta. Olin kahden vaiheella. Pidetäänkö minua ihan pöpinä, jos sellaisen puhelun soitan. Ajattelin kuitenkin soittaa, sillä kukat olivat todella ilahduttaneet minua. Etenkin kun mieleeni tulvahtivat hautajaiset vuosien takaa, joissa kukat vastaavanlaisessa kimpussa olivat sillä tasolla, että niiden ainoa oikea paikka olisi ollut komposti. Kimpussa olleet ruusut ruskettuivat ja jouduin heittämään suurimman osan niistä pois ja käytännössä minulla oli käsisäni pelkkiä pohjakukkia. Kukkakaupassa vastattiin puhelimeen. Kuulin hämmennyksen vastaajan äänessä, kun esitin asiani. Mietin, että miksi me kiitämme niin harjoin...

Kuvat MM   Sain joskus 1980-luvun keskivaiheella enoni perheeltä syntymäpäivälahjaksi pienen taulun. Se on minulla yhä tallella. Itse asiassa siinä on kaksi kuvaa. Toisella puolella on vaaleanpunainen reunus ja tyttö koiran kanssa ja toisella puolella on rakastunut pariskunta keinumassa. Olen aina pitänyt sitä niin, että pariskunta on ollut näkyvissä. Mietin, että pitäisiköhän minun vaihtaa puolta?    

  Kuva MM     Löysin vanhan kankaan. Muistan, että minulla oli lapsena tästä kankaasta tehdyt pienet taulut seinälläni. Kangas on E. Heleniuksen painokuosi.   Olen kahden vaiheella. Teenkö lapsuudeni taulut ilahduttamaan itsenäni vai väsäänkö pari kasvomaskia? Ehkä tauluina nämä ilahduttaisivat silti enemmän.

Kuvat MM Muistoja tulvahti mieleeni, kun komeroja siivotessani vastaan tuli lasteni sekalaista tavaraa. Possunaamareita, kenkiä, leluja, kirjoja. Muistojen helminauhassa hetket. Elämä menee eteenpäin. Pienistä tulee suuria ja vanhempia vanhemmat  ovat äkkiä isovanhempia ja äkkiä on ilta ja se elämän viimeinen kaarisilta. Siksi jokainen hetki tässä ja nyt on arvokkain ja paras. Nykäsen Mattihan sen sanoi, että elämä on ihmisen parasta aikaa.

Kuvat MM Ruusut. Tuoksuvat vanhanaikaiset ruusut, ovat suosikkejani. En tunnista kaikkia lajeja, mutta minulla on neljä ihanaa tuoksuvaa ruusua tontillani. Nyt ne on vähän heitetty sinne ja tänne. Olen kuitenkin ajatellut istuttaa niitä tuonne ojan reunalle vähän aidaksi ja suojaksi. Muistan lapsuudestani yhden talon, jonka ruusuaitaa kävin katsomassa. Rakastin niitä punaisia ja valkoisia tuoksuvia ruusuja ja olisin halunnut, että meilläkin olisi ollut sellainen aita. Nyt minulla on mahdollisuus saada unelmieni ruusuaita, niin miksi en sellaista istuttaisi.

Hyvää suven ja runon päivää 2020! Elegia on joka vuosi yhtä ihana. Koronakevät muutti suunnitelmat. Ehkä tulevana kesänä meillä on mahdollisuus kokoontua suven ja runon äärelle.

Kuvat MM Jostakin syystä kuluvana keväänä minulle on tullut useamman kerran mieleeni, kun pääministerinä ollutta Eskoa Ahoa moitittiin siitä, kun hän kertoi pitävänsä yhteyttä lapsiinsa kännykän avulla kiireen keskellä. Tänä keväänä opettajista  on tullut kännykkä- ja virtuaaliopettajia. Niin muuttuu aika eskoseni. Opehommat eivät ole enää entisensä.

  Kuvat MM Vuodenvaihde on hyvä hetki tehdä luotaus menneeseen. Vuosi 2017 oli mielenkiintoinen.  Mitähän kaikkea tulikaan puuhattua? Paljon sellaista, mitä oli ennalta suunniteltu, mutta myös paljon sellaista, mitä en ollut ajatellutkaan, ikinä, missään vaiheessa, koskaan tekeväni. Pientä muistilistaa siitä mitä tuli tehtyä vuoden 2017 postauksien avulla: Sisutajakoira kin asui vielä alkuvuodesta. (2/2017).  Hyvä päivä mökillä . (3/2017).  Missä mennään mökkiremppa ? (3/2017). Kuningasajatuksia ja sahanpurua . (3/2017).  Tähän tulee kasvihuone . (3/2017). Huhtikuussa tyhjättiin kokkia. (4/2017). Kasvukauteen valmistautuminen alkoi mm. viiniköynnösten hankkimisella . Hoito-ohjeet tulivat mukana. (4/2017).  Perusteellisempia neuvoja sain kesällä Sundomin viinitilalta . (6/2017). Sipulit ja siemenet hankittu. (4/2017). Kolme postikorttiakin oli tarpeen . Ovat jotkut ohjeet kyllä aika outoja. (4/2017).  Keittiö muutti vierasmajaa...

Kuvat MM  Pienellä vaivalla lautasella näyttää joululta. Söimme Junnun kanssa tänään pihvit salaattipedillä. Jälkkärinä minttu-suklaarahkaa. Ostoskorissa vähän tarkemmat tiedot.

 Kuvat MM Muistoissa. Koirapoika. Koirapoika täyttäisi tänään vuoden. Harmi, että kävi huonosti.

Kerran eräänä syysaamuna, auringon noustessa...