Kuva MM Olen haikein mielin katsellut tämän talon vanhoja omenapuita. Talo kuului aiemmin kummeilleni. Omenapuut ovat isoisäni varttamia ja leikkaamia. Toki myöhemmin kummisetä leikkasi niitä. Kummitädin kanssa oltiin mehukesteillä omenapuiden siimeksessä. Ette arvaakaan, kuinka minun tekisi mieleni käydä leikkaamassa nuo puut. Ne saisi vielä pelastettua, kun ne leikkaisi kevättalvella reippaasti alas. Alkaa kuitenkin olla ns. viimeiset hetket. Jos ja kun asialle ei tehdä mitään, puut kuivavat ja kuolevat pois. Taempi puista on ns. talviomena. Se on kärsinyt eniten ja rehottaa vallattomana. Omenapuu on siitä merkillinen, että se vaatii, satoa tuottaakseen, säännöllisen leikkauksen. Pystyyn kasvavat yksittäiset oksat täytyisi poistaa. Päärynäpuu esimerkiksi on täysin erilainen, se tuottaa nimittäin uusia versoja juuresta. Tosin sitäkin kannattaa leikata ja muotoilla.