Tädin eläintarhassa

Kuva MM    Kesävieraani on aika rohkea. Sillä on koiran kanssa kisa siitä, kumpi ehtii ensin. Pupu osaa hämätä koiraa olemalla paikoilleen. Reaktiivinen eläin ei havaitse paikalla olevaa pupua.  

  Kuvat MM   Kukkia, kukkia. Jotenkin kukat ovat aina kiehtoneet. Erityisesti nykyisin puutarhalla ja kukkasilla on suuri merkitys.  Kukat lakastuvat ja puhkeavat sitten taas uudelleen kukoistamaan. Olen joskus naureskellut ihmisille, jotka jatkavat taloaan sen takia, että kasveja on paljon. Alan olla itse siinä pisteessä, että voisin jatkaa taloa viherhuoneella. Puuttuu vain lottovoitto.

  Kuva MM     Jotenkin tällainen kesätaivas on vaan niin ihana. Valon suunta alkaa muuttua juhannuksen jälkeen. Sen huomaa erityisesti juuri valokuvista.    Aika rientää. Elämän taivaalla on ollut erilaisia pilviä.    

  Kuva MM   Tuu nyt lenkille. Mennään koulutushommia. Muista ottaa se nakkipussi mukaan. Siis ne yliohuet siivut. Muista, että ne kannattaa antaa kaikki kerralla, kun ovat niin ohuita.    Mentäisiin nyt. Kyllä mä toki otan niitä ohuitakin siivuja, mutta niitä pitää saada usein ja heti kun otan katsekontaktin ja seuraan ja istun ja makaan.   Hei lähdetään, nyt heti, mutta mennään jääkaapin kautta. Ne kaikki ohuet nakit ovat siellä. Mitä, et ole muistanut ottaa sulamaan? Et ole kyllä tosissasi!  

Kuvat MM    Kesätaivas. Sininen. Pilviä. Tulossa sadetta sateen jälkeen? 

Kuvat MM     Persikkapuu on istutettu isompaan ruukkuun.    Tykkään kokeilla kaikenlaista. Kokeilut menevät välillä pieleen ja välillä ne onnistuvat mainiosti. Kuluvan kevään aikana ostin persikkapuun. Päätin kokeilla, kuinka se kasvaa ruukussa, sillä tällä III-vyöhykkeellä se ei menesty maassa talvella. Luultavasti ei edes kasvihuoneessa, sillä lämpötila menee sen verran miinukselle.   Olen ajatellut raahata sen kellariin talveksi. En vain ole aivan varma, miten se saa siellä valoa ja selviääkö se siellä talven yli.   Toinen vaihtoehto on raahata se yläkertaan ja pitää lämpötila n. +5 C:ssa. Mutta se ei oikein taida onnistua. Kokeilen siis kellaria ja toivon parasta.   Ehkä helpompi ratkaisu olisi muuttaa paikkaan, jossa näitä kasvaa ihan luonnostaan.   

  Kuva MM    Löysin metsästä kivan mallisen pölkyn ja niin sitten raahasin sen mukanani. Hioin sitä vähän tasaisemmaksi ja öljysin pinnan. Se toimii ulkona pöytänä teekupposelle.

  Kuva MM      Kukassa ovat pionit. Oikeastaan nekin ovat kohta kukkansa jo kukkineet, vaikka on juurikin keskikesä. En muista, että ne olisivat koskaan aiemmin olleet juhannuksena ohittaneet kukintansa. Kauniita ne ovat. 

Kuvat MM      Päivänkakkarat. Nekin ovat olleet tänä vuonna kovin aikaisessa. Ihan kuin kaikella olisi kiire ehtiä. Hengästyttävä. Niin kertakaikkisen hegästyttävää.    Hyvää juhannusta! 

Kuvat MM    Taas on sitten palkkionakkeja pilkottu millin ohuiksi siivuiksi. Olen kyllä toistuvasti yrittänyt sanoa, että kyllä minulle kelpaa se kokonainenkin nakki. Olen sen verran iso poika, että ruokaa meinaan  mahtuu.   Kissakin oli sitä mieltä, että kokonainen nakki ei ole huono juttu.  No arvatkaas vaan kuinka sitten taas kävi? Huonosti. En saanut yhtään ohuen, ohutta siivua, vaikka tein hartiavoimin töitä: valvoin nakkien pilkkomista todella huolellisti valvoin nakkien pakkaamista vielä huolellisemmin. valvoin nakkien siirtämistä pakkaseen edellistäkin huolellisemmin. Eikä siis mitään. Ei mitään! Täti vaan mutisi, että kyllä nämä ovat yksinomaan koulutuskäyttöön. Ja minä olen sitä mieltä, että koulutuskäyttöön laitettavia juustonakkeja on hyvä testa ennalta, että ne täyttävät koulutsnakeille asetetut laatukriteerit.   Meidän täti mutisi jotakin kinnku- ja juustomiehestä, joka kuulemma antaa ihan liikaa nakkeja ja välillä juustoakin. No hän s...

Kuva MM   Olipas taas oikein tiivis puutarhapäivä. Toisella tontilla eivät tosiaankaan hommat pääse loppumaan. Kun puutarha pääsee villiintymään sellaiset 20-30 vuotta, niin lopputulos on melkoinen.  Mutta täytyy ajatella, että ei tässä elämässä mitään saa valmiiksi. On kivaa, kun on puuhastelua. Hieman harmittaa, kun mökki jää nyt niin vähäiselle käytölle. Aika ei vain yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Ja kun vielä asuu omaktotitalossa, niin hoidettavaa riittää.   Koirapoika nauttii, kun se saa riehua sydämensä kyllyydestä siellä ja täällä. Ei tarvitse kuin avata auton takaluukku niin se istuu jo siellä ja katsoo odottavasti, että joko mennään. Pettymys onkin sitten todella iso, kun se huomaa, että nyt vain otettiin jotakin sielä koslasta.  

  Kuvat MM     Taas ovat muistoissa omenankukat. Pikkuruiset omput paistattelevat auringossa ja ihan kohta on taas aika kerätä sato talteen. 

  Kuvat MM   Kasvun alkua kesäkuun alkupuolelta kasvimaalta.  Nyt ollaan jo juhannuksen nurkilla. Aika suorastaan liitää!  

Kuva MM      Kesällä on vapaata, niin silloin on aikaa kokeilla kaikenlaista. Kuluvan kesän teemana on ruokaa luonnosta. Ensimmäinen kokeiluni tänä keväänä voikukista, oli keittää voikukkasiirappia. No olihan hidasta puuhaa kukkien kerääminen ja käsitteleminen, mutta mielestäni oli vaivan arvoista.   Ostoskorissa -blogissa on ohje tähän herkkuun. Löytyy myös netistä googlaamalla erilaisia voikukkaohjeita. 

Kuvat MM    Olen tässä päivänä muutamana miettinyt raakasti, että mikä ihme tällä palvelusväellä oikein on. Aina heilumassa kameran kanssa mun ympärilläni. Yleensä ehdin väistämään kuvausyritykset ja kuvaan jää vain korvat, päälaki tai takapuoleni.   Palvelusväkeni ei kuitenkaan näytä ymmärtävän näistä pienistä vinkeistä, että kuvaaminen ei ole ollenkaan suosiossani. Ei, vaikka uudelleen ja uudelleen väistän ja siirryn takavasemmalle ja toisinaan käännän peräpääni kameralle. Olen opettanut myös Astille, että kameraa pitää varoa ja että pölynimuri on vaarallinen. Fiksu otus se on koiraksi.  Eipä oikeastaan sitten tänään muuta. Kesäsisin terveisin Ella Villa kuningatarkissa      

Kuvat MM   Sateen jälkeen joki on mutainen! Valumavedet pelloilta ja metsistä tekevät siitä todella epämiellyttävän näköisen. Alemmassa kuvassa, joka on otettu ennen sateita, ero näkyy selvästi.   

Kuvat MM     Rantamaisema. Seesteinen alkukevään ilta. Joen pinta on niin tyyni, että virtaamista tuskin havaitsee. 

  Kuvat MM        Jotenkin vaan tykkään orvokeista. Olen aina tykännyt. Niissä on upeat värit ja ne kukkivat runsaasti . Suosikkejani ovat kaikki violetin sävyiset, tosin niitä ei ollut saatavilla, kun kävin ostoksilla.

  Kiitos videosta Jesse T.       Armeijan käytnyt pakuni pääsi eläkepäivinään uusiin hommiin! Vuosi sitten laitoin sen myyntiin huutokauppoihin, mutta en ollut tyytyväinen saamaani tarjoukseen. Hyvä niin. Paku pääsi uusiin hommiin ja itse olen myyntihintaakin hieman tyytyväisempi.   Auto oli minulla vuodesta 2015 saakka .  Koin sen kanssa monen monta seikkailua. Ja se oli mitä mainioin auto, kun kuljetin kaatopaikalle tavaraa. Kuluvan kevään ensimmäiseltä kaatopaikkakeikalta se bongattiin muuten uusiin hommiin. Kertaakaan se ei jättänyt minua välille. Joku voi sanoa, että sysiruma auto. Saattoi olla. Rakkaus ei kuitenkaan katso toisen ulkomuotoa eikä ruostepilkkuja. Tässä oli sitä jotakin. Se oli palvellut puolustusvoimissa parhaat vuotensa ja siirtyi sitten siviiliin. Olin sen toinen siviiliomistaja. Kuten yleensäkin kaikista autoistani, pidin pakusta hyvää huolta. Se kävi säännöllisesti huollossa, öljyt vaihdettiin jne. Menneenä kesänä siihen vaihde...

Kuva MM   Suunnittelija ja matto. Reuna on mukavasti muotoiltu. Muodikkaasti vain toiselta puolelta.  Otan mielelläni lisää kaikenlaisia kaivuu- ja jyrsimisurakoita vastaan.    Myös kenkien muotoilua harrastetaan.