Tädin eläintarhassa

Kaksi tänään eteen tullutta ajatusta: Lähde: Positiivarit, Aamun ajatus Ja Psykologiliiton sivustolla kirjoitettiin tänään mm. näin "Kestävien ihmissuhteiden ytimenä on kaksi asiaa: ystävällisyys ja anteliaisuus. Tämä on todettu sekä käytännössä että monipuolisen psykologisen tutkimuksen valossa."

Helsingin Sanomissa oli tänään Lauri Seppälän kirjoittama juttu perheen yhteisen aterioinnin merkityksestä . Jutun lopussa on linkki artikkeliin, jossa todetaan, että Suomalaiset syövät harvoin yhdessä. Meillä tämä ei pidä paikkaansa. Me syömme päivittäin yhdessä. Kouluaamuisin aloitamme jo yhteisellä aamupalalla ja kun illalla olemma kaikki kotona syömme yleensä aina itse tehdyn lämpimän aterian. Olen todella tyytyväinen, että vahimmat lapseni ovat omaksuneet saman käytännön omissa perheissään. Itse pidän ruoanlaitosta ja leipomisesta. Ruoanlaitto ei ole vaikeaa jos siihen viitsii vähän paneutua. Kerään, kaiken muun lisäksi, Ostoskorissa -blogiini  mm. helppojen ja edullisten ruokien ohjeita. Mutta palataan artikkeliin. Seppälä kirjoittaa, että tutkimustulokset osoittavat, että yhdessä aterioiminen saa lapset syömään enemmän vihanneksia ja vähemmän pikaruokaa. Ts. kun syödään yhdessä on ravinnonsaanti parempaa. Lapset saavat enemmän kuitua sekä tärkeitä ravintoaine...

  Käyn kohtuullisen usein kirppiksellä. Valtaosa huonekkaluistani on kirppikseltä. Joopa. Voitte vaan kuvitella, että meidän sisustus on kuin suoraan Peppi Pitkätossun talosta. Joku voisi tietenkin kutsua tällaista jopa antiikin keräilyksi. Totta. Osa huonekaluista täyttää antiikin kriteerit. Viuhkalla on sama harrastus: kirppiksillä kiertely. Nyt Viuhka oli sitten nähnyt muutamia valurautaisia asioita yhdellä kirppiksellä. Sinnehän me sitten yksissä tuumin suunnistimme katsomaan, että olisiko siellä vielä niitä juttuja. Olihan siellä. Löysin padan. Olen hiplannut tuollaista valurautaista pataa jo pitkään yhdessä kaupassa, mutta se ei ole raaskinut ostaa. Kirppikseltä löytyi käyttämätön valurautapata ja olin oikein tyytyväinen.   No sitten pieni paistinpannu tarttui myös hihaani ja wokkipannu. Pesin ne ja levitin niille paljon oliiviöljyä. (Jos tämä olisi tehty oikein, siinä olisi pitänyt paistaa siankylkeä, oikein sellaista rasvaista, mitä ei enää kaupoista saa.) ...

Hmm... tänään tällä tädillä taas vähän lipesi lapasesta. Keitin eilen riisipuuroa. Eihän siinä mitään, mutta se aiheutti tämänpäiväisen dominoefektin, joten assareiden kannattaa varoa, mitä toivoo iltapalaksi. Olen tuolla Ostoskorissa -blogissani vouhkannut siitä, että ruokakustannuksissa täytyy säästää ja tähteet kannattaa käyttää ruoanvalmistuksessa . =D Leivoin siis oitis karjalanpiirakoita .Olisikin loppunut siihen, niin se olisi ollut ihan hyvä. Leivoin kuitenkin sen lisäksi pari unelmatorttua tai oikeammin sanottuna sen muunnosta. Toiseen laitoin täytteeksi karpalohyytelöä ja kermavaahtoa ja toiseen mustaherukkahyytelöä ja kermavaahtoa. Sitten aloitin pasta-projektini. Olen todella, todella kauan ajatellut, että joskus teen pastaa itse. Ja tänään se joskus sitten koitti.  Projektista voit lukea enemmän Ostoskorista -bologistani. Täti keittöpuuhissa

Vietetty rauhallinen juhannus.Junnuosasto on pyörinyt kavereiden kanssa osan viikonlopusta. Toki makkaraakin grillailtiin ja muutenkin on syöty hyvin ja levätty. Sään puolesta hieman koleaa, mutta eihän tällainen ilma nyt niin harvinaista meidän leveysasteillamme ole. Kaikesta huolimatta on kesä ja voimme nauttia hitaasta heräilystä aamuisin ja valvoa vähän pidempään. Eikös se juuri ole yksi  loman ihanuus, että ne normaalit rutiinit menevät vähän poskelleen?

Francis Lai - Un Homme Et Une Femme Tämä kappale tunnetaan meillä SiljaLinen tunnusmusiikkina. Se on elokuvan Un Homme Et Une Femme nimikkokappale.

Assari on viettänyt tässä muutaman päivän kaukana kotoa. Windmill 2014 ( Ultimate Frisbee ) oli Amsterdamissa 13-15.6.2014. Vaasalaiset pelasivat todella hyvin. 7/8 eli siis kahdeksasta ottelusta 7 voittoa. Sijoitus kuitenkin vasta 9, sillä tässä kilpailussa on joku sveitsiläinen logiikka, jolla sijoitukset määräytyvät. Hmm.. ei oikein iske tädin aivoihin tällainen logiikka.  Täytyy kyllä oikeasti ihmetellä.  Nuo kilpailut sinänsä olivat muutenkin vähän erikoiset. Joukkueiden piti hakea sinne siten, että ne tekevät  videon, joiden perusteella sitten valitaan ne, jotka pääsevät kisaamaan. Tädillä näyttää olevan vielä aika paljon opittavaa elämän omituisuuksista.    Sveitsiläistä logiikkaa ihmetellen Täti

Ihminen haluaisi että asiat menevät ns. putkeen. Tavalla, jolla MINÄ niiden haluan menevän putkeen. Lampén kirjoittaa Kodin Kuvalehdessä ohjeita elämään . Jutusta tulee ilmi, että useimmiten haikailemme juuri sitä mitä meillä ei ole sen sijaan, että olisimme onnellisia siitä, mitä meillä on. Jostakin muistan lukeneeni, että onnellisuuden salaisuus on juuri siinä, että elää tässä hetkessä ja mieti, mitä huomenna pitää tehdä tai mitä tänään jäi tekemättä. Tämä elämä nyt sitten vain menee niin, että mitään menneisyydessä tapahtunutta ei kykene muuttamaan toiseksi. Siksi kannattaisi sen verran käyttää nykyisyydessään harkintaa, että se tuleva menneisyys ei olisi aivan hillittömän sekavaa. Jep. Nyt on kesä ja aika nauttia siitä ja pienistä arkisista hetkistä, kuten esim. mäntysuovantuoksuisista  matoista.  Kesämielellä Täti

  Viuhka ei tainnut tajuta, että tanssikurssiesitteen pienellä painetussa tekstissä luki, että kurssi saattaa jatkua erilaisena orjatyönä vähemmän musiikillisissa olosuhteissa. Lähetetty Windows Phonesta

Huh, kyllä olisi niille kuuluisille seitsemälle oikealle numerolle tarvetta. Moni arjen pieni pulma ratkeaisi rahalla tai sitten ei. No sanotaan nyt niin, että ainakin juuri nyt tuntuu siltä. Katsoin nimittäin eilen tällaisten tavallisten puutarhaletkujen hintoja. Muistaako joku, että markka-aikana olisi joku letku maksanut  reilut  300 markkaa (65 €)? Siis sellainen tavallinen vihreä letku? Minusta ei olisi kauppiaaksi, sillä en yksinkertaisesti kehtaisi kiskoa letkusta tuollaista hintaa. Täti kyllä oikeasti vähän ihmettelee...

Tällainen ajatus löytyi Positiivareista 4.6.2014:       Kannatko kaunaa jollekulle? Jos olet vähänkin niin kuin me muut, mieleesi tulee vaivatta monta ihmistä, joita inhoat tai peräti vihaat. Eikö katkeruus kuitenkin kuulu osana elämään? Millä muulla tavalla loukkauksiin voisi muka reagoida? On päivänselvää, että monet meistä kantavat kaunaa sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat loukanneet meitä. Mutta tarjolla on toinenkin vaihtoehto. Olen tullut siihen tulokseen, että katkeruus on ”sisäistä myrkkyä”, joka vahingoittaa paljon enemmän kaunan kantajaa kuin kaunan kohdetta. Tässä vaiheessa saatat sanoa: ”Mutta sinä et tiedä, mitä se ja se on minulle tehnyt!” Totta. En tiedäkään. Entä sitten? Tosiasiaksi jää joka tapauksessa, että katkeruus vahingoittaa vain sinua itseäsi. En yhtään epäile sinun ”oikeuttasi” kantaa kaunaa, siitä ei vain ole vähääkään apua. (Lähde: Positiivareiden uutiskirje )     Hämmennykseni on ollut t...

  - Mistähän se maitotölkki tuonne sängylle ilmestyikään....    - Vartioin täällä huolellisesti aamusta iltaan...enkä mä havainnut yhtään mitään.   - Ihan tossissani vartioin... Etkö usko? - No ehkä mä saatoin jossakin vaiheessa vähän herpaantua. Oli muita kiireitä.... Luetuimmat toukokuu 2014 Jumalan lempiväri? 27 May 2014, 2 comments Rakastunut tikka saa kirkonkylän sekaisin 8 May 2014 Kiltti koira 23 May 2014, 2 comments Onnistujan tusina 13 May 2014 Viuhka ja täti remppaavat 5 May 2014, 1 comment Lähetetty Windows Phonesta