Tädin eläintarhassa

Kuvat MM       Minulla on ollut pääsääntöisesti onni työskennellä ihmisten kanssa, joiden kanssan huumori on natsannut yhteen.    Tämän kortin sain joskus 1990-luvulla työkaverilta, joka oli kesälomallaan bongannut tämän kortin. Minulla on nimittäin ollut aina tapana sanoa, että etsin vähintään 95-vuotiasta, täysorpoa  châteaun  omistajaa eteläisestä Ranskasta. Painotus sanalla täysorpo. Ei ole nyt vaan oikein osunut kohdille. Vielä. Toisaalta ei ole kyllä aktiivisesti etsittykään. 😁             

  Kuva MM        Koirat saivat joululahjaksi muutaman lelun. Niiden "elinikä" oli noin 5 minuuttia. Hmm.. kalliimpaa kuin tupakointi.   

Kuvat MM Työkaverini ja ystäväni entisestä työpaikasta antoi joskus korona-ajan nurkilla minulle Boltin vastausten kirjan. Kirjan huumori on kutkuttava. Joten nyt kun päätin esittää kysymyksen millainen vuosi on luvassa 2025, niin tiesi kirja kertoa, että siitä nousee vielä kohu. Kohua odotellessa. 

Kuva MM  No nyt on juoman nimi kohdillaan. Olihan sitten ihan pakko ottaa kuva paikallisessa S-marketissa ja laittaa se myös tänne.

Kuvat MM    Taas on sitten palkkionakkeja pilkottu millin ohuiksi siivuiksi. Olen kyllä toistuvasti yrittänyt sanoa, että kyllä minulle kelpaa se kokonainenkin nakki. Olen sen verran iso poika, että ruokaa meinaan  mahtuu.   Kissakin oli sitä mieltä, että kokonainen nakki ei ole huono juttu.  No arvatkaas vaan kuinka sitten taas kävi? Huonosti. En saanut yhtään ohuen, ohutta siivua, vaikka tein hartiavoimin töitä: valvoin nakkien pilkkomista todella huolellisti valvoin nakkien pakkaamista vielä huolellisemmin. valvoin nakkien siirtämistä pakkaseen edellistäkin huolellisemmin. Eikä siis mitään. Ei mitään! Täti vaan mutisi, että kyllä nämä ovat yksinomaan koulutuskäyttöön. Ja minä olen sitä mieltä, että koulutuskäyttöön laitettavia juustonakkeja on hyvä testa ennalta, että ne täyttävät koulutsnakeille asetetut laatukriteerit.   Meidän täti mutisi jotakin kinnku- ja juustomiehestä, joka kuulemma antaa ihan liikaa nakkeja ja välillä juustoakin. No hän s...

Kuvat MM Turvallisuuteen liittyvät tekijät ovat tärkeitä ja niillä uuden auton hankintaan liittyvää arguemntointia käydäänkin hyvin. Ja tottahan se on, että kehittynyt teknologia, joka on mahdollistanut erilaisten antureiden (tutkat),  asentamisen autoihin, lisää turvallisuutta ainakin psykologisesti (ja toivottavasti ei väärään suuntaan ja tee kuskista liian itsevarmaa).  Vielä on kuitenkin niin, että suurin turvallisuusriski on siinä ratin ja penkin välissä oleva otus, joka esimerkiksi lähtee sohjossa ohittamaan letkaa välittämättä siitä, että vastaan tulee rekka ym. Lisäksi kuluttaja voi takastella erilaisia testejä mm. Autoliiton sivustolla löytyy:  https://www.autoliitto.fi/tietoa-tienkayttajalle/kolaritestit Tuulilasi, Tekniikan Maailma, Moottori jne. tarjoavat niitä.  Sitten iskee tietenkin tällaiseen skpetiseen naisihmiseen sellainen ajatus, että kuinkahan luotettavia nämä testit sitten aikuisten oikeasti ovat? (Viittaan nyt esim. Volkkarin päästöjen ...

Kuningatarkissa Ella Villa ilmaisee mielipiteensä kesäpesästä. Mielipiteeseen on saattaut vaikuttaa hyökkäilevä fasaanikukko, joka puolustaa perhettään. Se oli hyvin, hyvin vihainen, kun näki kuningatarkissan kesäpesässä. Eikä Ella Villa ole tottunut tällaiseen alkukantaiseen ja pelottavaan maalaiselämään. Ella Villa ei ymmärrä, että jälkeläistensä puolesta on valmis vaikka heittämään henkensä. Fasaaniperheen kolme lasta ovat juuri kuoriutuneet ja ne kasvavat huimaa vauhtia. Yksi poika ja kaksi tyttöä näyttäisi olevan. Ehkä kukko aiheellisesti pelkää, että kissa on selaillut reseptejä ja miettinyt miltä maistuisi kukko viinissä.

Kuva MM Mau, Kyllähän sitä ihminen äkkiä voi kuvitella, että kesäpesä on kissalle mieleen. Höh. Mokomakin ahdas koppi, jossa on aita ympärillä ja naapureina äänekäs lintuperhe sekä jatkuvasti yläpuolella liitelevä haukka.  En minä sellaisessa villieläinmaailmassa viihdy. On paljon mukavampi vetää lonkkaa kun takkatuli loimuaa ja lämmittää uuninpankon mukavaksi. Sitten voi välillä käydä vähän syömässä ja sitten pieni heti istuskelua ikkunanlaudalla ja sitten taas takaisin uuninpankolle.  Se on oikeaa kuningatarkissan elämää. Terveisin Ella Villa kuningatarkissa --

Kuvat MM Aamu on hyvä aloittaa aamukyttäyksellä parvekkeella. Siellä on mukava seurata lintuja, lapsia ja pihalla vierailevaa citykania. Tosin maaseuturesidenssissäni minulla on fasaani, puussa olevassa pöntössä linnunpoikasia, kettu hiippailemassa pellolla sekä lukuisia käärmeitä seurattavanani. Terveisin Ella Villa kiningatarkissa

Kuvat MM Minulla on nyt uusi mies tontilla. Saanko esitellä: Esko. Eskosta tulee mallikelpoinen apulainen viljelyhommiin, sillä Esko ei valita, kun joutuu sekoittamaan multaa ja hiekkaa sekaisin. Esko ei ole enää mikään teinipoika. Sillä on ikää jo hieman enemmän, joten se on tottunut kovaan työntekemiseen. Esko saattaa saada tehdä myös betonihommia.

    Kuvan  lähde  Missy:n blogi (13.6.2018). Nyt tämä ronkeli lähtee viettämään juhannusta. Tosin ei motskarilla kaahaillen vaan maltillisesti pakulla pöristellen pitkin maakuntaa. 

Kuva MM Kaija, otaksun.    Koska nainen ei voi olla nakki, niin mies ei voi olla lihapiirakka. Heikki, otaksun   Kuvan lähde HelsinginSanomat. (4.3.2018). Lue Anna-Stina Nykäsen kirjoitus tästä linkistä.   Nuorisolle ja niille, joilta on mennyt ohi Kaija nimi valikoitui pariksi Heikille, sillä TV:ssä oli joskus muinoin "kauniit ja rohkeat" nimeltä Heikki ja Kaija, joiden "elämää" kansa seurasi.   

Kuvat/Videot MM  Ruohonsyöjäkissa vauhdissa. Tässä on minun uusi ruohonleikkurini. Ruokahalu on kuin hevosella, joten eiköhän ruohonleikkuri muutu täysin tarpeettomaksi kapistukseksi tuolla mökin suunnassa.   

 Kuvat MM Rakas päiväkirja, Olemme nyt tuon Lupun kanssa asuneet kolme viikkoa Tädin eläintarhassa. Palvelijamme Täti alkaa vähitellen muuntua juuri sopivanlaiseksi kissanpalvelijaksi. Toki onhan Tädillä jo jonkinlaista pohjaa kissanpalvelemisesta, mutta vielä on kuulkaas todella paljon opittavaa. No niihin asioihin minä palaan joskus paremmalla ajalla. Minun suurin päivittäinen tehtäväni on liittynyt tuohon Lupuun tai Stravinskiin tai kissa Šostakovitš , niin kuin sen hieno nimi kuuluu. Täti muuten jostakin syystä kutsuu sitä Mr Igoriksi tai sitten vain Igoriksi tai peräti Igor Stravinskiksi. Olkoot, mikä on, mutta minä olen jutunut pistämään tätä lajitoveriani järjestykseen kaikki nämä kolme pitkää viikkoa. Asiat joissa olen tätä laitoveriani kouluttanut ovat mm. ruokailu tädin huomio paikka sohvalla paikka ruokapydän tuoleilla/pöydän alla paikka Tädin sängyllä Ensinnäkin tämä mainittu lajitoverini on vihdoin ymmärtänyt, pitkän väännön, muut...

Kuvat MM  Uudenvuoden aikaan kuuluu lupausten teko. Olen tehnyt saman lupauksen jo yli 30 vuotta ja jonka olen tähän saakka pitänyt: en tänäkään vuonna aloita tupakanpolttoa.   Pyrin pitämään tämän lupauksen nyt alkavanakin vuonna. Tähän lupaukseen sisältyy vähän sarkastista huumoria. Se on vähän vastavirtaan niille lupaksille, joita perinteisesti tehdään. 

Me työkamut olemme jälleen viettäneet koko pitkän viikon täällä vaikutuisella rikospaikallamme. Näin perjantaina mehut tapaavat olla aika lailla finaalissa.   Hän yritti ensin opettaa uimaan työkännykkäänsä. Ei oppinut. Kaikki eivät opi. Eivät ainakaan ensimmäisellä kerralla. Uutterasti hän sitten päätti kokeilla onko hänen oma puhelimensa paremmin oppivaa sorttia. Puhelin ei selvinnyt kuitenkaan benji-hypystä kovin hyvin. Toisin taisi köysi unohtua.  Huomaa kyllä, että on perjantai. Mielikuvitus ryhtyi nimittäin kuljettamaan ajattelua oitis. Puhelinta, joka hyppää käsistä lattialle ei voi ehkä kuitenkaan haastaa oikeuteen, vaikka osallisen haastatteleminen viranomaisten luona voisi antaa parempaa tietoa tapahtuneesta. Olisiko kysymys karkaamisesta työpaikalta tai sellaisen yrityksestä, vai kenties luvattomasta poissaolosta, työtehtävien laiminlyömisestä vai peräti klassisesta työtapaturmasta? Entä voisiko puhelinta, joka kastui, syyttää juopotte...

Tultiin junnuassarin kanssa harkoista eilen. Junnu istui takapenkillä ja joi juomapullosta hikisen treenin jälkeen vettä. Sitten minä totesin, että katso kun on kaunista, kun puissa on lehdet ja montako eri vihreän sävyä niissä on! Junnu oli hetken hiljaa ja sitten hän sanoi: - Äiti onko Jumalan lempiväri vihreä, kun sitä on joka paikassa? Ja ehkä sininen, kun sitäkin on vähän joka paikassa. Ainakin taivas on ihan sininen. - Ehkä on, vastasin. Ei sitä tiedä, mutta mehän voidaan ajatella niin. - Toivottavasti Jumala ei pahastu tästä, sanoi junnu. - Ei varmaan. Eihän me mitään pahaa sanottu. - Ei niin, sanoi junnu. Mutta olisi kiva tietää, että miksi kaikkialla on niin paljon vihreää ja sinistä. Lähetetty Windows Phonesta

Hau Kamut! Minä en tietenkään päässyt tuonne napsimaan noita kaloja. Tosin ei tätikään siellä ollut eikä Viuhka, mutta tädin työkamu oli perheineen ollut. http://youtu.be/NmllOLjbcng  On väärin, että koiria ei kutsuta tuollaisiin paikkoihin! Me osaisimme antaa arvoa tällaiselle luontokokemukselle. Ja minähän olen tunnetusti kalojen suuri ystävä. Elämä on epäreilua. Terveisin Ronja personal trainer Lähetetty Windows Phonesta

Lähetetty Windows Phonesta

Hau Kamut! Täti sanoi, että se ei ole oikeastaan koskaan tajunnut, kuinka hölmö paikka tämä maapallo on. Asia alkaa kuitenkin vähitellen valjeta myös  meidän tädille, joka on tähän saakka jokseenkin nukkunut ruususen unta monen asian suhteen. Mä olen tajunnut jo kauan sitten, että vaikka kuinka heiluttaa häntäänsä ja nuolee naamaa ja vähän jotakin muutakin, niin ei se elämä siitä välttämättä kauhean paljon paremmaksi tai huonommaksi muutu. Täti koki sellaisen ahaa-elämyksen tai aha upplevelsen, kuten täälläpäin tavataan sanoa, että jos ihan niinku linnut ärsyttävät ääniherkimpiä ihmisiä, niin sitten ei tosiaankaan ole mikään ihme, että kohteliaasti jutteleva ja aktiivisesti asioita kommentoiva koira saa ihmiset sekaisin. Totta mooses. Jokainen kokee häiriöärsykkeet eri tavalla. Niin kuulkaa ihmiset. Mut hajuelimiäni kiusaa aivan ylipaljon se, että joku haisee oluelta tai vielä vahvemmalta tökötiltä. Ja kun meidän koirien hajuaisti on miljoona kertaa parempi...