Tädin eläintarhassa

Täti opettelee edelleen kissanomistajan elämää. Opeteltavia perussääntöjä on, jos kissa ei haluu, niin se ei sitten haluu. Jos kissa haluu, niin sitten se oikeasti kans haluu. Jos kissan mielestä täti on väärässä paikassa, täti on silloin väärässä paikassa ja tädin pitää heti siirtyä. Jos täti ei ymmärrä siirtyä, niin kissa voi sitten heti määrätä tätiä, aivan kuten sitä sattuu huvittamaan. Jos täti ei käy joka kerta tyhjentämässä likaisia kohtia vessasta pois, kun kissa on vessaa käyttänyt, on kissalla täysi oikeus ja syy tehdä tarpeet, niin halutessaan, vessan viereen tai muuten vaan haluamalleen paikalle, eikä tätillä ole tähän asiaan minkäänlaista valitusoikeutta. Jos tädillä on jotakin omia kiireitä, menevät kissan kiireet ja tarpeet aina niiden edelle. Tätä tädin on todella vaikeahkoa käsittää. Täti on puuhastellut vaan joidenkin pikkujuttujen kanssa , eikä sillä ole ollenkaan käsitystä siitä, että kissaa on osattava kohdella jokainen hetki silkkihansikkain. Tädin on harja...

Hmph. Tänään minulle iski ilmeisesti joku mielenhäriö. Täti kömpi aamulla ylös ja se alkoi taas tapansa mukaan kirjoittamaan. (Kummallinen tapa minun mielestäni.) Katselin sitä vähän aikaa ja sitten sanoin sille oikein vaativalla äänellä: Mau?! Mitä sinä joka aamu oikein olet kirjoittavinasi? Täti katsoi minua ja se sanoi, että kaikenlaista sitä tulee kirjoitettua. Katselin sitä siinä pää kallellani ja ajattelin, että niin varmaan. Sitten minä katsoin tätiä uudelleen. Ja sitten minä päätin äkkiä mennä sen syliin. Painoin kynteni sen paljaaseen ihoon ja naps olin siinä ja venyttelin ja kehräsin. Auts sanoi täti. Katos nyt Otto-kissa, se sanoi. Nyt tuli tosi pitkät naarmut! Jaa tuli vai sanoin. Ole tyytyväinen, että istun sentään tässä sanoin sille ja kehräsin tyytyväisenä. On se vaan kiva asua tädin ja assareitten kanssa. Ruokaa on tarjolla sopivasti ja vessa on siisti jne. Terveisin Otto ammattikissa P.S. Perjantaina minä vähän järjestelin tädin kukkia uuteen järjestykseen. ...

Meidän täti ei tosiaan ymmärrä kissoja. Eilen se tuli nostamaan minua vähän lattialta, kun makasin sen tiellä. Se luuli, että kun minä olen muutaman päivän sen kanssa nukkunut samassa huoneessa, niin  minä olen sen kaveri. Hah. Opetin tädille, että ainoastaan nuorin assareista on minun ystäväni. Assari saa vääntää minut viiten tai kuuteen solmuun, jos se sattuu haluamaan, mutta täti ei saa koskea minuun sormellakaan. Täti pitäkööt näppinsä minusta irti nyt ja lähitulevaisuudessa. Minä annoin tädille pienen opetuksen, jonka se muistaa lopun elämänsä. Kun täti yritti ottaa minut syliinsä, niin minä nappasin sitä ensiksi tassulla poskeen pari kertaa. Tulikin oikein komeat naarmut sen naamaan. Sitten nappasin sitä päähän ja siinä ohimennen raatelin sen paidan täyteen reikiä. Siinä se saa opetella parsimaan vaatteitaan. No voitte tietenkin kuvitella,  mitä täti sanoi. Arvasitte aivan oikein. Se sanoi juuri niin, että ei hevonen koskaan raapinut sitä. Minä kysyin, että olikos ...