Tädin eläintarhassa

Kuvat MM    Omenankukat. Kevät! Kevään kohokohta.     Menneenä syksynä siirsin kolme puuta mökiltä toiselletontille. Ne eivät jaksaneet lähteä kasvamaan. Kituivat siellä, missä olivat ja todennäköisesti olivat liian vanhoja jo uuteen paikkaan.  Ei voi mitään. Täytyy ostaa uudet taimet.    Kasvatushommat ovat joskus hyvin haastavia. 

Kuva MM     Olen haikein mielin katsellut tämän talon vanhoja omenapuita. Talo kuului aiemmin kummeilleni. Omenapuut ovat isoisäni varttamia ja leikkaamia. Toki myöhemmin kummisetä leikkasi niitä.  Kummitädin kanssa oltiin mehukesteillä omenapuiden siimeksessä.    Ette arvaakaan, kuinka minun tekisi mieleni käydä leikkaamassa nuo puut. Ne saisi vielä pelastettua, kun ne leikkaisi kevättalvella reippaasti alas. Alkaa kuitenkin olla ns. viimeiset hetket. Jos ja kun asialle ei tehdä mitään, puut kuivavat ja kuolevat pois.   Taempi puista on ns. talviomena. Se on kärsinyt eniten ja rehottaa vallattomana. Omenapuu on siitä merkillinen, että se vaatii, satoa tuottaakseen, säännöllisen leikkauksen.  Pystyyn kasvavat yksittäiset oksat täytyisi poistaa.    Päärynäpuu esimerkiksi on täysin erilainen, se tuottaa nimittäin uusia versoja juuresta.  Tosin sitäkin kannattaa leikata ja muotoilla.    

    Kuva MM   Kevällä yksi tärkeimmistä töistä puutarhassa, on puiden  leikkaaminen. Hedelmäpuut tuottavat paremmin satoa, kun ne leikkaa säännöllisesti.   Olen joutunut leikkaamaan omenapuita todella rajusti, johtuen siitä, että ne ovat olleet hoitamattomina vuosikymmeniä. Toivon, että saan nämä harvinaisuudet pelastettua. 

  Kuva MM   Mitäs oikein meinaat jänöjussi? Pitikö sun nyt sitten tässä vaihessa vielä käydä  omppupuun  kimppuun?

Kuvat MM     Nyt on se aika, kun omenat muuttuvat omenapiirakaksi, hilloiksi, soseiksi, mehuksi ja uuniomenoiksi.    

Kuvat MM     Se tunne, kun huomaat, että juuri se lapsuudesta tuttu omenapuu on sittenkin hengissä. Se, joka tuotti maailman parhaita vihreitä omppuja. Niitä, jotka maistuivat raakana ihan herkullisilta ja kypsyessään muuttuivat ihanan sokeriksi. En tiedä lajikkeen nimeä, mutta olen todella, todella iloinen, että radikaali leikkaus pelasti sen. Yritän saada siitä muutaman uuden taimen varttamalla,  

Kuvat MM      Nyt on taas se hetki, kun omenankukat ovat muuttuneet omenoiksi.  Olen niin sanomattoman onnellinen, että vanha ja erittäin huonokuntoinen (lue hoitamaton) puu teki omenoita. Se osoittautui juuri siksi erinomaisia vihreitä omenoita tuottavaksi puuksi, jonka omenat ovat raakanakin taivaallisen hyviä.   Tätä omenapuuta haluan jatkojalostaa/ympätä, jotta se ei häviä. Samoin toinen ns. pöytäomenaa tuottava lajike, joka on kestävä ja säilyy vähän pidempään, näyttää olevan elinkelpoinen. Puille tehtiin niin raju leikkaus, että pelkäsin niiden kuolevan sen seurauksena, onneksi niin ei kuitenkaan tapahtunut. 

  Kuvat MM   Mukavaa, kun ensimmäiset omputkin jo kypsyvät!   Omena on mun ehdoton suosikkini. Kypsyvien omenien tuoksu! Omenasose, omenapiirakka, omenasuikaleet...