Tädin eläintarhassa

Hattu numero neljä alkaa olla valmis. Aika urakka oli, se on myönnettävä. Vielä täytyy vähän saksia langanpätkiä ym. Kuvat MM

Kuvat MM Tällainen maisema tänään 29.11.2025. Lunta saattaa löytää jostain varjosta.  Aurinko näyttäytyi hieman.

Kuvat MM   Viikko sitten meillä olivat etkot ja pikkujoulut.  Kivaa oli. Etenkin etkoissa. Siellä kuuli mitä kollega sanoo, vaikka puheensorina täyttikin kahvihuoneemme.   Pari kollegaa olivat jaksaneet satsata koristeluun oikein huolella. Oli joulukuusi, valoja ja erilaisia koristeita, hienoja astioita  ja herkkuja, joihin laitoimme riihikuivaa likoon ja kollegat roudasivat kaupasta sitten näitä herkkuja.    Sitten organisaation juhlassa oli herkut pöydässä ja bilebändi soittelemassa. Hyvä tunnelma.       

Kuvat MM   Nyt ovat vuorossa yksityiskohdat hattuun. Olen niin liekeissä! Tämä on niin mukavaa. Tähän hattuun tulee toiselle puolelle kulta toiselle hopea.    Hämäränä iltana, takan loimutessa on mukava istua nojatuolissa ja koristella hattua.    

Kuvat MM     Olen nyt tässä suunnitellut kaikenlaista silpusta. Vie mukanaan. Vähän kuin palapeliä tekisi.    Vai olisiko oikeampi tapa kuvata tätä kankaalla maalaamiseksi? En osaa sanoa, mutta mukavaa on.    

  Kuva MM   Kenen jälkiä täällä metsässä oikein on? Tutkitaan, tutkitaan. Täällä on ollut joku toinen koira sen ihmiskaverin kanssa! Mitä meidän metsässä?    Jaahas. Tässä taitaa olla myös ketun jäljet. Rouva kettu ihan selvästi on kulkenut tästä.      

Kuvat MM       Viikonloppuna keskityin ompeluhommiin. Hattu numero 4 on nyt työpöydällä. Tässä toinen puoli on ihan pienen pienestä tilkusta ja  ompelujätteestä tehty ja toisella puolella on sitten käytetty suurempia kangaspintoja.    Minua jotenkin innostaa tuo Zero waste -ajatus. Kokeilen erityisesti tulevana vuonna ommella ompelujätteestä jotakin kaunista ja hyödyllistä. Katson, paljonko pystyn tekemään niin, että kangasjätettä jää mahdollisimman vähän.    Täytyy kuitenkin myöntää, että en ihan ymmärrä sitäkään, että säilytetään ihan pienen pieniä kankaanpaloja jossain pussukassa ja sitten niitä on paikat tupaten täynnä. Niistä pitää myös aidosti tehdä jotakin eikä jemmata niitä nurkkiin pölyttymään.       

Kuvat MM Elilen käväisin kirppiksellä ja päätin samalla kiertää myyntipaikat läpi. Silmiini osuivat värikkäät ompelulangat. Finla by Finlayson, Tampere. Suomalaisen käsityöteollisuuden kulta-aika on takanapäin luultavasti lopullisesti. Se on todellakin harmi, sillä noidenkin lankojen laadun tuntee. Ostin juuri nuppineuloja. Ne ovat nykyisin tehty Kiinassa. Siinä kun niissä ovat muoviset päät, jotka sulavat, silitysrsudan osuessa niihin, oli suomalaisissa nuppinruloissa lasiset päät, jotka kestivät silitysraudan kuuman kosketuksen. Kiinassa valmistetuissa nuppineuloissa laatu ei ole tasaista. Sadassa nuppineulassa on 10-20 % käyttökelvottomia. Ne ovat tasapäisiä tai ne ovat vääntyneitä.

Kuvat MM Pakkaspäivän juoksuleikit.