Tädin eläintarhassa

  Kuvat MM   Vesi ja heijastus. Metsässä on vaan niin mukava hengailla. Erityisesti, kun on hyvässä seurassa kera kahden tassukansalaisen.    Tassukansalaiset nauttivat juoksemisesta ja välillä käydään vähän juomassa vettä.  Mainiota liikuntaa myös itselleni hengailla metsikössä.         

Kuvat MM   Ilmeisesti vauvankin mielestä on jo syksy, sillä se ei enää mene uimaan.  Rannalla se kuitenkin käy ja kahlaa vedessä, mutta ei muuta.   Illalla hämärä hiipii jo huomattavan aikaisin ja auringon laskiessa alkaa olla aika viileää. Viikonloppu taisi olla tämän vuoden viimeisiä viikonloppuja kun vielä löytyy kehnäsieniä ja orakasta. Lampaankäävät näyttäisivät olevan jo täysiä harvinaisuuksia.   Tatteja tulee vielä, jos ei tule kovia pakkasia ja suppilovahveroiden kulta-aika alkaa.     

Kuva MM  Viikonloppuna kävimme monta kertaa sienessä. Tänään saimme erityisesti suppilovahveroita ja kanttarelleja. 

Kuvat MM  Sienipäivä.  Kanttarelleja, suppilovahveroita ja tatteja.  Koirat nauttivat metsässä hengailusta. Eilen löysin myös kanttarelleja ja tatteja. 

  Kuvat MM     Takki on edennyt vähän hitaasti, mutta etenee.  Sain etukappaleen kasaan ja totesin, että vielä täytyy koristella lisää.    En ole ihan täysin varma siitä, miten tuota hommaa jatkan. Olen miettinyt vaihtoehdoksi tehdä siihen muutamia irrallisia koristeita ja toisaalta ommella lisää nappeja. Nappeja nimittäin piisaa ihan omiksi tarpeiksi.    Ehkä neula ja lanka-menetelmällä voi myös kirjoa vielä jotakin. Katsotaan, mitä kaikkea tästä voi syntyä.     

Kuvat MM  Eilen illalla pääsin käymään upeassa Finlaysonin palatsissa konferenssi-illallisella. Upea paikka ihan rakennuksena ja ympäristönä. Ruoka oli erinomaista ja seuraavan hyvää.  On ilo olla samanhenkisessä seurassa. Erityisesti ilahdutti kollegojen paras paperi-palkinto .

Kuva MM  Metsässä ajatus lepää.  Syksyn merkit ovat vahvasti läsnä ja kuluvana aamuna olikin pieni kerros jäätä auton ikkunassa. Ehkä tulevana viikonloppuna kerään maasta valkosipulit ja maa-artisokat.

  Kuva MM     Nyt jotenkin inspiroi päivittää ruokaohjeita. Laitoin Ostoskoriin ohjeen kesäkurpitsasta sienitäytteellä .     Kuluvana kesänä kesäkurpitsa sato vähän kärsi liiasta kuumuudesta. Oma moka, sillä en oikein ehtinyt aina toiselle tontille kastelemaan niitä. Sitten jänikset kävivät vähän herkuttelemassa kurpitsoilla. Olisi pitänyt laittaa verkkoa tai jotenkin muuten hätistellä niitä pois.    Kurpitsa on muuten todella hyvä kasvis. Sitä voi käyttää niin makeisiin kuin suolaisiin ruokiin. Tykkään todella paljon.        

Kuvat MM     Tein viikonloppuana omenapiirakkaa ja sekös vasta onkin herkkua. Löydät myös muita ruokaohjeita Ostoskorista.     

  Kuvat MM    Menneenä viikonloppuna olin kaverusten kanssa kolme kertaa metsässä ja poimin tyrnejä. Samaa hommaa luvassa tänään.   

Kuva MM, kirjasta Valokuvaus.       Menneellä viikolla tuli puhetta symmetriasta. Mieleeni tuli tämä kuva, jossa kasvokuva on esitetty kolmella tavalla a) luonnollinen kuva, b) mukokkaus, jossa kaksi oikeaa puoliskoa ja c) muokkaus, jossa kaksi vasenta puoliskoa.   Mielenkiintoista, että täydellinen samanlainen ei olekaan toimiva, vaan tarvitaan epäsymmetriaa luonnollisuuden saavuttamiseksi. Olisikohan tämä  vinkki meille ihan arkeen ja uurastamiseen? Täydellisyys taitaa olla sittenkin epätäydellisyyttä.

  Kuvat MM    Kuinka kauniita ovatkaan karpalot rahkasammalella. Syvän punainen sävy ja nämä yksilöt olivat mielestäni todella kookkaita. Vauva ja sen kaveri nauttivat täysin rinnoin näistä marjoista. Meinasi tulla jopa vähän kiistaa!        

Kuvat MM  Menneellä viikolla syötiin "uuden" sukulaisen kanssa vähän paremman kattauksen äärellä. Juttua riitti. Luultavasti saimme molemmat pienen pätkän lankaa kerittyä ja ymmärsimme joitain asioita paremmin.  Juurien tuntemisen merkitys on tärkeämpää, mitä nuorena tulee ajatelleeksi.  Jo pelkästään muistelut edesmenneistä läheisistä ovat tärkeitä. Takuuvarmasti tämä ei jäänyt tähän, vaan tapaamme uudelleen. Ehkä minäkin hankin sukukirjan?            

      Kuvat MM    Taas samasta kohdasta kuva ja jälleen auton ikkunasta otettu. Hämärä alkaa laskeutua päivä päivältä aikaisemmin. Jotenkin tämä syksyn  tummuus viehättää, mutta sitten tulee se marraskuu, kun pimeyttä ei jaksaisi yhtään enää.     

  Kuva MM   Numerofriikin päiväkirja. Tasalukuja mittarissa. Nämä vaan ovat niin kivoja.    Muuten renkaiden vaihto tuoreisiin Nokialaisiin: tankillisella ajaa noin 860 kilometriä. Kyseessä vm 2003 Volvo V70 2,4. Se on mielestäni aika hyvä määrä kilometrejä.    Vierintävastus on asia, johon kannattaa todellakin kiinnittää huomiota. Polttoaineen kulutus pienenee ja kun vielä huolehtii siitä, että renkaiden ilmanpaine on auton valmistajan suositusten mukainen ja auto muutenkin kunnossa, niin siitä saadaan teho irti energiatehokkaasti.     

  Kuvat MM   Vanha takka on nyt sitten purettu. Siinä näytti olevan aika tavalla halkeamia, joten sen paloturvallisuuskaan ei tainnut enää olla parasta A-luokkaa.   Nyt sitten yhteys muurariin ja sen oikean mallin valitseminen.     Hormi oli sitten tuolla vasemmalla alhaalla.   Tiiliä tuli neljä kuormaa. Puretuista tiilistä teen toiselle tontille salaojan. Toinen vaihtoehto olisi ollut muurata niistä kasvihuoneelle perusta, mutta salaojalle on nyt todellinen tarve, joten sellaista homma. 

  Kuvat MM   Keltaista näkyy jo. Syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin.  Tällaisesta tykkään, vaikka se tarkoittaisikin ilmastonmuutosta. Illat sienimetsässä, voiko sen parempaa olla?

Kuvat MM   Näitäkin vielä piisaa poimittavaksi. On taas vähän monta rautaa tulessa. Takanpurkun välihommina tyrnienpoimintaa ja koiranulkoiluttamista.     

  Kuvat MM   Talossani on takka. Ihan mielestäni sopivainen muuten, mutta tämä ei ole varaava. Se lämmittää siinä hetkessä, kun siinä on tuli, mutta aika pian se onkin sitten jo ihan kylmä. Olen nyt pitkän harkinnan jälkeen päätynyt siihen, että ostan varaavan takan.   Takka on yllättävän kallis mööpeli. Erityisesti se tuntuu hintavalta, kun se maksaa käytännössä 1/5 taloni hinnasta. Toki olen ostanut taloni todella edullisesti. Miettii, että kannattaako moista investointia tosiaankaan tehdä tällaiseen vanhaan taloon, jonka tuleva perikunta  todennäköisesti purkaa.    Ajattelen kuitenkin asuvani tässä talossa noin 20 vuotta. Hyvässä tapauksessa 30 vuotta. Sitten ilmeisesti kerrostalo tai jokin laitos kutsuu, ellei perikunta ole päässyt peijaisiin jo aiemmin.  Joten oman asumismukavuuteni ja huoltovarmuuden näkökulmasta se on järkevä investointi.    Talossa on hyvä leivinuuni ja puuhella, mutta siitä on purettu 1970-luvulla pönttöuunit...

Kuvat MM   Syysmetsän satoa. Karvalaukuissa on kiva väri ja söpö reuna. Mainio salaattisieneksi tämä kaveri. Se täytyy ryöpätä ennen käyttöä, sillä se on muuten varsin kirpeän makuinen.    Itse ryöppään sienet kaksi kertaa ennen pakastamista ja jos käytän ne heti salaattiin, ryöppään vielä kolmannenkin kerran. Sitten kun veteen ei tule enää väriä, niin ne ovat juuri sopivia.         

Kuvat MM     Nämä suorastaan hekuvat. Tykkään.   

Kuvat MM     Minulla on ollut aina vähän heikko yhteys isäni sukuun.  Vanhempani erosivat ollessani ihan pieni lapsi. Myöhemmällä iällä onneksi pidin isääni enemmän yhteyttä. Toki lapsenakin, mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan: ilman toisen vanhemman kontrollia ja vahvoja mielipiteitä.    Tänään tapaan pikkuserkkuni. Ehkä olemme tavanneet ihan nuorina, mutta en muista siitä mitään. Jännittävä ilta luvassa.      

  Kuvat MM   Iltapuolella metsään kurkkaamaan, onko sienet nousseet. Ja olihan niitä. Sikurirouskusaalis on ollut kuvana syyskesänä huomattavan runsas. En muista koskaan aiemmin löytäneeni niitä näin paljon.    Sikurirousku poikkeaa muista kangasrouskusta ja karvalaukusta siinä, että sitä voi käyttää ilman ryöppäämistä. Erityisen hyvä sieni se on kuivattuna. Sitä sopii  käyttää curryn tapaan.  Sopii myös keittoihin, piiraisiin, pizzaan jne.  Huippusieni. Kooltaan todella pieni ja siksi ehkä jäänyt vähän suurempien varjoon.     

    Kuvat MM   Kyllä tämä tästä, vaikka vähän pitkällistä tuppaa olemaan.  On vähän lähtenyt lapasesta tämä koristeluhomma.    

    Kuvakaappaus MM    Unohdin postittaa tilastot.  No tässäpä ne nyt sitten tulevat.  

Kuvat MM  Häntä on taas vähän mallia Finnair,  joten vauva joutuu taas leikkuuseen.  Hännän karvojen leikkaamisesta se ei pidä ollenkaan. Ehkäpä se pelkää,että tuo hutilus vie koko hännän. 

  Kuvat MM      Kirkon nurkilla. Sateessa. Jotenkin olin sellaisessa mielentilassa, että sadepisarat auton ikkunassa tuntuivat minusta kuin kyyneleiltä.  Ehkä se, että olin ajanut saaton kanssa palan matkaa herkisti mielen. Tästä kotikirkon kulmalta maailman ympyrät sulkeutuvat. Siitä ne ovat alkaneet ja sinne ne päättyvät.   Kun minut on kastettu, on nimeni sanottu kotikirkon jumalanpalveluksessa ja kun minut on saatettu viimeiselle matkalle, nimeni sanotaan kotikirkon jumalanpalveluksessa. Siinä kohtaa ympyrä on sulkeutunut. Kirkko seisoo paikoillaan ja sen seinien sisällä ihmiset kokevat iloa ja surua. Tätä me kutsumme elämäksi.           

Kuvat MM  Vauva täyttää tänään yksi vuotta.🩷🩷🩷🩷 Pikkuinen neiti on reipas nuori koira. Olimme viettämässä syntymäpäivää metsässä.  Ja sekös oli oikein mukavaa.