Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella kuvapäiväkirja 2025 merkityt tekstit.

Lisää tarvikkeita kalenterista

Kuvat MM   Kalenterin päivät 4-5 näyttivät tällaiselta. Kuinka monta kertaa onkaan ollut vailla vetoketjun päätä? No nyt sellainen löytyy sitten ns. "hansikaslokerosta".         

Mörrimöykky

Kuvat MM       Mörrimöykyn pesäkö se siellä? Onkohan mörrimöykky kotona vai jollain kivalla metsäretkellä? Ihan erikoisia lumettomia joulukuun fiiliksiä. 

Metsää marraskuun lopussa

Kuvat MM   Suomalaista metsää marraskuussa 2025! Tarkalleen ottaen 30.11.2025.  Seikkailtiin tassukansalaisten kanssa hieman uusissa paikoissa. Totesin, että tänne tullaan kesällä sieniaikaan vuonna 2026, jos ollaan hengissä.    Minulle tulee tästä mieleen jokin saduissa kuvattu metsä. Vihreä sammal mattona ja naavakuuset kattona.  

Yksityiskohtia hatussa

Kuvat MM   Nyt ovat vuorossa yksityiskohdat hattuun. Olen niin liekeissä! Tämä on niin mukavaa. Tähän hattuun tulee toiselle puolelle kulta toiselle hopea.    Hämäränä iltana, takan loimutessa on mukava istua nojatuolissa ja koristella hattua.    

Koiranelämää metsässä

  Kuva MM   Kenen jälkiä täällä metsässä oikein on? Tutkitaan, tutkitaan. Täällä on ollut joku toinen koira sen ihmiskaverin kanssa! Mitä meidän metsässä?    Jaahas. Tässä taitaa olla myös ketun jäljet. Rouva kettu ihan selvästi on kulkenut tästä.      

Kangasruusuja

Kuvat MM   Innostuin tekemään kangasruusuja.   Huolittelin kankaan reunat polttamalla ne "kiinni".        Saa olla kyllä aika tarkkana, että ei sula tällainen tekokuituinen kangas sormille. Lieskat ottivat hieman kynsille.     

Metsätunnelmia menneeltä viikolta

  Kuvat MM   Vähän vielä menneen viikon metsätunnelmia. Metsä on paikka, joka saa mielikuvitukseni laukkaamaan. Päätin tässä metsässä kulkiessani, että tulevana kesänä tulen eväsretkelle tänne syntymäpäivänäni. Etsin sen saman kiven, jossa isän kanssa istuimme kesäisin, kun olin lapsi. Syön eväät siinä kivellä istuen ja annan korien nuuskutella maastoa.    Kesällä on koirien kiinnipitoaika, joten ne eivät voi nauttia täysillä.      

Ihanaa pilveä marraskuisella taivaalla

Kuvat MM   Tämä ei taida olla ihan sitä ohutta yläpilveä, mutta näihin pilviin aurinko paistaa todella kauniisti marraskuisessa, hämärtyvässä iltapäivässä.     Marraskuut ovat olleet usein aika pilvisiä viimeisten 20 vuoden aikana. Ilmastonmuutos näkyy näin Suomalaisessa todellisuudessa.   

Peltomaisemaa taas

    Kuvat MM   Taas tämä autonikkunasta otettu kuva. Iltapäivä ja näin hämärää. Kello taisi olla 16.30 nurkilla.    Pakkanen alkoi kiristyä ja aurinkoinen ilmeistyi taivaanrantaan. Jotenkin niin kiva hetki.       

Luontoon jätetty

  Kuvat MM   Kuluvalla viikolla hätkähdytti kuva siitä paljonko roskaa on näiden vuorten huipuilla, joille varakkaat kiipeilevät. Miksi ihminen on tällainen tuhooja?   Tämä kaljapullo "käveli" vastaani metsässä, kun olin koirien kanssa metsässä. Minkä ihmeen takia pullo ei tartu mukaan sen jälkeen, kun se on tyhjä? Vai ollaanko siellä metsässä ryypiskelemässä salaa vaimolta?    Pullon läheltä löytyi hyvä kanttarellipaikka, joten itsekin jätin sen metsään, kunnes saan merkattua paikan omalla, luontoystävällisemmällä, tavallani.     

Mitä onkaan mutkan takana?

  Kuvat MM     Mitä onkaan mutkan takana? Olisi kiva välillä tietää vähän pidemmälle. Toisaalta on hyvä niin, että voi ilahtua ja yllättyä. Kun asioista ei tiedä etukäteen ei myöskään tarvitse pelätä ja pohtia, että miten tulevasta haasteesta selviän.   Sen kun muistaisi, että mikään asia ei kestä ikuisesti, eivät nekään, jotka kirpaisevat.   

Kääpää

Kuvat MM      Törmäsin metsässä mielenkiintoiseen kaatuneeseen puuhun, jonka juurakkoon oli alkanut kasvaa kääpää. Ne olivat vielä aika pieniä. Lajituntemukseni on aika heikkoa, joten en ole ollenkaan varma, mikä kääpälaji tämä on. Veikkaisin vyökääpää, mutta en tiedä, onko se.      Mielestäni se on kuitenkin kaunis, kun se tuossa sukulaistensa kanssa valloitti koivua.   

Siltoja ja sillanaluksia

Kuvat MM   Pääsin autonkyytiin ja mähän tunnetusti kuvaan siltoja ja sillanaluksia. En tiedä, mikä niissä mua viehättää. Ehkä on vaan kiva nappailla kuvia ja katsoa, kuinka onnistui.  Toki silloissa voi nähdä symboliikkaa menneen ja tulevan välillä. Sanontojakin siltoihin liittyy. Siltoja ei saa polttaa takanaan jne.   Silta on tärkeä. Se lyhentää matkaa, koska se vie erilaisten luonnollisten esteiden yli, kuten jokin ym.  

Roskia silmissä

Kuvat MM   Tulin töihin ja työpöydälläni oli tällainen kera pienen lappusen. Minulla on nyt aika paljon roskia silmässä.      

Auringonlaskun aikaan

  Kuvat MM     Tässä on mielestäni niin ihanat värit. Vaikka lehdet ovat pudonneet, niin auringonlasku ja heijastus veteen innostavat.  

Tietäni mä kuljen

  Kuvat MM   Aina, kun minulla on tilaisuus istua pelkääjän paikalla, niin otan kuvia tiestä tai maisemista tien reunoilla. Viime aikoina olen tutkinut pilviä. Jotenkin tosi ihania muotoja ja kuinka nopeasti ne vaihtuvatkaan.   Mikäli voisin tehdä ihan mitä vaan, niin osan päivästä ompelisin, hengailisin korien kanssa ja kuvaisin. Sitten tietenkin lukisin kirjoja ja kesäisin puuhaisin puutarhassa. Tekisin välillä ruokaa. Erityisesti leipoisin.        

Vaahteranlehti lasilla

    Kuvat MM   Vaahteranlehti tipahti auton tuulilasiin parkkiksella.    Eipä se tuossa lasilla kauan pysynyt. Tuuli kuljetti sen pois jo ennen kuin ehdin lähteä ajamaan.     Ihana väriloisto muuten juuri nyt vaahteroissa. Tykkään niistä sen takia, että niiden ruska on upea. Tosin lehdet kyllä roskaavat reilusti, mutta myös Vauva Vesikoira nauttii niistä oikein kovasti. Lehtien seassa kun on kiva pyöriä tai ottaa kiinni ilmassa lenteleviä lehtiä.  

Syysmetsän tunnelmaa, osa III

Kuvat MM       Lammelta muutama kuva.  Vauva vesikoiran yksi uima-altaista. Niitä on tuolla alueella ainakin neljä. Tämä ei ole vauvan suosikki, koska sorsapariskunta on ajanut sen pari kertaa pois.   Tosin nyt viikonloppuna vauva valitsi tämän uimapaikakseen. Estelyistä huolimatta se kävi kaksi kertaa pulahtamassa ja ui oikeasti aika pitkän matkan. Ehkä sen tuli kuuma juostessa ja se on huomannut, että vesi viilentää. Tosin tähän aikaan vuodesta jo aika paljon. 

Syysmetsän tunnelmaa, osa II

Kuvat MM   Samainen metsä hetkeä aiemmin, mitä eilisessä postauksessa.  Aurinko tosiaan häipyy nopeasti horisonttiin. Kuvien välillä on ihan muutama minuutti. Maiseman valoisuus muuttuu ihan silminnähden.    Sain metsänomistajalta luvan ottaa pakurin. Nyt voikin sitten keitellä pakuriteetä.  

Syysmetsän tunnelmaa

  Kuvat MM   Koirien kanssa lauantaina metsässä. Oli kyllä oikein kiva tunnelma, kun aurinko vielä vähän antoi säteitään ja ilma oli kiva.    Huomaa kyllä, että tulee aika nopeasti kylmä, kun aurinko painuu horisonttiin.