Sitruunapantapäiviä

Nyt sitten ollaan vietetty sitruunapantapäiviä. Täti kävi ostamassa jo uuden pullon sitruunahajustetta ja sitten uuden patterin. Meinaan että on tässä tullut vähän haukuttua enemmän. Ensimmäinen pullollinen on nimittäin jo loppu slut.  Täti kyllä sanoi, että ennen tätä ei ole ollut konkurssia, mutta tässä se kohta tulee. Niin täti sanoi.  Jos se konkurssi siis tarkoittaa sitä, että tädillä ei ole varaa ostaa tuota hajustetta ja pattereita, niin mulle se sopii oikein hyvin, sillä mä haukun oikein mielelläni kaikille ja jatkuvasti.

Iltalenkillä aine loppui kesken. Mä sain sitten haukustella mieleni mukaan loppulenkin. Täti sanoi, että mulla pitäisi olla sellainen malli, jossa on iso tankki selässä. 
 
Täti on purkanut taas tänään muutolaatikoita. Hmm.... aika monta banskulootaa on tyhjentynyt ja muutama muukin loota.

Täti jylläsi keittiössä.
Se roudasi menneellä viikolla yhden sen kamun kanssa pari laatikostoa päällekäin ja nyt se pudotti sen toisen sen toisen rinnalle... ja sanoi, että tässä tää. Se iski siihen päälle kaikki sen härvelit ja yhteen hyllyyn se laittoi sen uuniasioita.

Tädin keittiö alkaa muistuttaa erehdyttävästi IKEA-keittiötä, sanoi yks sen kamu, joka kävi meillä tänään.

Täti on metsästänyt korkeakiiltoista pöytää ja nyt sen yksi kamu laittoi tädille viestiä, että yhden kaupan ilmoitustaululla oli ollut ilmoitus sellaisesta pöydästä. Täti menee huomenna kattomaan sitä pöytää sitä myyvän tädin luo.

Hmm.... saapas nähdä, onko pöytä sopiva. Pituudeltaan se on nappiin tädin keittiöön. Tädillä on jo valkoiset tuolitkin sitä pöytää varten. Sitten täti tilasi tammiset työpöytätasot sen keittiöön. Kallein osa kodinkoneiden lisäksi. Keittiön kaapin ovet täti aikoo  vielä maalauttaa, mutta setä, jonka piti se homma tehdä, on ollut aika kiireinen ja täti on joutunut odottelemaan. Katsotaan, mihin tämä kaikki nyt oikein päätyy. Hyvin varmaankin.


Terveisin

Ronja
personal trainer


Kommentit

  1. No nythän pääsen taas komentoimaan, kun tää laatikki oli jossain hukassa :( Vai on Täti keksinyt sulle tuollaisen kurjan jutun. Aika ovela.

    VastaaPoista
  2. =( on, mutta se kärsii siitä enemmän itte. Sen pää tulee kipeäksi, kun se haistelee sitä sitruunantuoksua, joka lehahtaa sieltä pannasta, kun mä avaan sanaisen arkkuni.

    Ehkä se toteuttaa uhkauksensa ja unohtaa mut 1000 kilometrin päähän kotoa. No se unohtaa, että mä oon koira ja osaan kyllä kotiin. Oon todennäköisesti ennemmin kotona kuin täti.

    Ja turha sitten väittää koiratarhassa, kun tulee mua tunnistamaan, ja ei muka tunne... kyllä mä sen tunnen. Enkä oo tosiaankaan aikonut lähteä kotoani mihinkään.


    Terveisin

    Ronja
    personal trainer

    P.S. ja kukas sitten huolehtii siitä, että täti käy päivittäin lenkillä, jos se mut lemppaa ulos kuvioista?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti