Minä olen enemmän kaupungilaislapsi

Junnu oli mukana kun olin katsomassa tätä mökkiä ensimmäisen kerran. Hänen ainoa kommenttinsa paikasta oli, että saanko mä tänne sitten trampan, jos sä ostat tämän? Hmmm.... lapsen luottavaista ajattelua, että äiti sitten tuosta noin vain ostaa mökin. Hintalappuahan junnu ei kysellyt.

Kuluvalla viikolla Junnu sitten oli ensimmäisen kerran mökillä. Ihan ensimmäiselle reissulle hän ei halunnut mukaan, vedoten juurikin trampan puuttumiseen ja siihen, että kaverin kanssa oli mukavaa tekemistä.

No perille päästyämme Junnun kommentti mökistä oli, että täällä on liikaa kärpäsiä eikä täällä ole vielä tramppaa. (Tramppa on tulossa, siitä ja sen ostoprosessista Ostoskorissa.) Selitin hänelle, että maalla kuuluukin olla kärpäsiä ja mökki kun on metsän ja pellon reunalla, siellä tulee aina olemaan niitä. Junnu ei paljon selityksistäni piitannut, vaan totesi että kuule äiti mä olen enemmän kaupunkilaislapsi enkä ymmärrä maalaiselämästä mitään. 

Aika nopeasti junnu kuitenkin tykästyi maalaiselämään. Vähäinen osuus ei ollut päältäajettavalla ruohonleikkurilla, joka kuului kauppaan.

Junnulla on edessä pitkä ura ruohonleikkurin kuskina. Hän totesi minulle eilen, kun käväisimme kaupassa, että nyt minä oikeasti tajuan, miksi sinä aina väännät tuota keppiä (vaihdan vaihteita). Siinä ruohonleikkurissakin oli tuollainen ja kun halusi mennä kovaa, piti laittaa vitonen päälle. Lisäksi hän totesi, että ei se ohjaaminenkaan ole niin helppoa, mitä mä olen luullut. Siinä tuli äidillekin vähän selkääntaputusta.  Kun junnu tuolla harjoittelee, niin autokoulussakin, sitten aikanaan,  pienet yksityiskohdat avautuvat ehkä helpommin. 

Assari on reissussa ja hän on tutustunut mökkiin vasta kuvien kautta. Tulevalla viikolla hänkin pääsee näkemään paikan, josta eivät työt tekemällä lopu.

Lähetetty Windows Phonesta