Tädin eläintarhassa

Kuva MM Viinirypälehillo odottelee nyt tuolla kellarissa, koska se on valmista. Hieman jännittää, kuinka se onnistui. Ny varaudun tulevaan kesään pesemällä mehupulloja. Käärin ne valmiiksi sanomalehteen, niin ei tarvitse kuin ottaa korkit pois ja laittaa uuniin. Säästyy aikaa kiireisenä sadonkorjuuaikana.

Kuvat MM Kuluvana vuonna viinirypälesato oli ensimmäistä kertaa niin runsas, että sain tehtyä viinirypälehilloa ja leivoin myös piirakan. Nämä pitää olla kuukauden viileässä ennen käyttöä, jotta ne kiinteytyvät. Piirakka on jo entinen. 🤭

Kuvat MM       On kiva, kun säätiedot lupaavat vielä lämmintä ja aurinkoa. Se tekee hyvää mun viinirypäleille. Eivät ne suuren suuriksi näillä leveysasteilla kasva, mutta kypsyvät kuitenkin. Näissä on huonoa se, että niissä on paljon siemeniä.   Toisaalta iloitsen, koska on luonnotonta, että hedelmissä tai marjoissa ei ole siemeniä, sillä siksihän luonto niitä kasvattaa. Lisääntymiseen.     Vihreät rypäleet eivät näytä oikein menestyvän. Ne pukkaavat lehteä ja voivat hyvin, mutta se on huomattavasti arempi kasvi kuin nämä tummat.  

Kuvat MM   Tykkään oranssista värinä ja tämä syyskesä onkin todella nautinnollista, kun tyrnit hehkuvat puskissa oranssina! Poimimisurakka on nimittäin aikamoinen, sillä minulla on niitä kahdessa paikassa sekä kotipihassa että tuolla toisellatontilla. Minulla on mennyt käytännössä koko syyskuu tyrnien poimimiseen. Muutamana sadepäivänä en ole poiminut, mutta muuten kyllä päivittäin.    Sato onkin ollut mainio, vaikka pensaani ovat vielä  pieniä, etenkin tuolla toisella tontilla ne tuottavat vasta toisen kerran kunnolla satoa.    Sunnuntaina sain kerättyä 28 pussia yhdestä pensaasta. Se on 5,6 litraa. Maanantaina jännitin, että kuinka käy, tuleeko viimeisestä pikkupuskasta eniten, sillä sen oksat olivat ihan jäätävän täynnä marjoja. Sitten ei tarvinnutkaan jännittää, kun sanoi vettä ihan kaatamalla, enkä mennyt tietenkään poimimaan mitään.   Hommat siirtyivät siis tiistaille ja jännitys oli siinä, että kuinkahan kylmä yö on. Paleltuvatko poloise...

      Kuva MM   💚💚💚     Toisella tontila omenat kypsyvät vähitellen. Näyttää toisn olevan vähän rupista... No onneksi kaikki eivät ole huonoja. Puut ovat tämän neljän vuoden aikana tervehtyneet todella, todella paljon, verrattuna siihen, mitä ne olivat. Tarvitaan vielä muutama rajumpi leikkaus. Niitä ei voi tehdä kerralla, jotta puu saa kerättyä voimia kasvuun.   Täytyisi ostaa vartaamisrunko/varttamisrunkoja ja yrittää pelastaa se yksi vanha lajike, joka on todella aikainen ja herkullinen omena.        

Kuva MM   Poimin viimeiset viinirypäleet. Olivat ehtineet hyvin kypsyä.  Kohta on sitten aika vähän karsia niitä tai sitten jätän sen homman keväälle.    Koirillehan ei viinirypäleet ole hyväksi, vaikka nämä kaksi niitä mielellään söisivät.         

  Kuva MM     Nyt jotenkin inspiroi päivittää ruokaohjeita. Laitoin Ostoskoriin ohjeen kesäkurpitsasta sienitäytteellä .     Kuluvana kesänä kesäkurpitsa sato vähän kärsi liiasta kuumuudesta. Oma moka, sillä en oikein ehtinyt aina toiselle tontille kastelemaan niitä. Sitten jänikset kävivät vähän herkuttelemassa kurpitsoilla. Olisi pitänyt laittaa verkkoa tai jotenkin muuten hätistellä niitä pois.    Kurpitsa on muuten todella hyvä kasvis. Sitä voi käyttää niin makeisiin kuin suolaisiin ruokiin. Tykkään todella paljon.        

Kuvat MM   Näitäkin vielä piisaa poimittavaksi. On taas vähän monta rautaa tulessa. Takanpurkun välihommina tyrnienpoimintaa ja koiranulkoiluttamista.     

Kuva MM     Tämä on ensimmäinen vuosi, kun kasvatan maa-artisokkaa. En tiennyt, että siinä ovat näin kauniit kukat! Jännityksellä odotan, millainen sato tulee. Tämä on ilmeisen helppo viljeltävä. Se myös talvehtii maassa!    

Kuva MM     Ensimmäiset rypäleterut ovat sitten kypsyneet. Pukkuruisia. Maku kuitenkin oikein hyvä. Opit tulevalle kasvukaudelle: - lannoitus kerran viikossa - poista varjostavat lehdet  

Kuvat MM   Eivät taida ihan ehtiä kypsiksi nämä rypäleet?  

Kuvat MM     Se tunne, kun huomaat, että juuri se lapsuudesta tuttu omenapuu on sittenkin hengissä. Se, joka tuotti maailman parhaita vihreitä omppuja. Niitä, jotka maistuivat raakana ihan herkullisilta ja kypsyessään muuttuivat ihanan sokeriksi. En tiedä lajikkeen nimeä, mutta olen todella, todella iloinen, että radikaali leikkaus pelasti sen. Yritän saada siitä muutaman uuden taimen varttamalla,  

Kuva MM    Olen ilahtunut, kun luumupuuhuni tulevat ensimmäiset luumut ikinä. Puu on istutettu kolme vuotta sitten ja nyt se on innostunut tuottamaan muutaman hedelmän. Alussa näytti siltä, että sato on varsin runsas, mutta pöyttäjiä ei ollut tarpeeksi. Se näkyy konkreettisesti heikkona satona.   Luumuja on yhteensä ehkä noin 20-23 kpl. Toivottavasti tulevina kesinä pölyttäjätilanne on vähään parempi.