Tädin eläintarhassa

  Kuvat MM     Eestiläinen yritys  Meki tekee todella laadukkaita teesekoituksia .   Kannattaisi ottaa mallia tälläkin puolella lahden.     

Kuva MM Viinirypälehillo odottelee nyt tuolla kellarissa, koska se on valmista. Hieman jännittää, kuinka se onnistui. Ny varaudun tulevaan kesään pesemällä mehupulloja. Käärin ne valmiiksi sanomalehteen, niin ei tarvitse kuin ottaa korkit pois ja laittaa uuniin. Säästyy aikaa kiireisenä sadonkorjuuaikana.

Kuvat MM Kuluvana vuonna viinirypälesato oli ensimmäistä kertaa niin runsas, että sain tehtyä viinirypälehilloa ja leivoin myös piirakan. Nämä pitää olla kuukauden viileässä ennen käyttöä, jotta ne kiinteytyvät. Piirakka on jo entinen. 🤭

Kuvat MM       On kiva, kun säätiedot lupaavat vielä lämmintä ja aurinkoa. Se tekee hyvää mun viinirypäleille. Eivät ne suuren suuriksi näillä leveysasteilla kasva, mutta kypsyvät kuitenkin. Näissä on huonoa se, että niissä on paljon siemeniä.   Toisaalta iloitsen, koska on luonnotonta, että hedelmissä tai marjoissa ei ole siemeniä, sillä siksihän luonto niitä kasvattaa. Lisääntymiseen.     Vihreät rypäleet eivät näytä oikein menestyvän. Ne pukkaavat lehteä ja voivat hyvin, mutta se on huomattavasti arempi kasvi kuin nämä tummat.  

Kuvat MM   Kyllä tämä on niin ihmisen parasta aikaa, kun marjasato kypsyy, sienet nostavat lakkinsa maan pinnalle.    Mun tassukansalaiseni olivat näyttämässä, mistä kannattaa etsiä ja hyvin löysimme.        

Kuva MM   Poimin viimeiset viinirypäleet. Olivat ehtineet hyvin kypsyä.  Kohta on sitten aika vähän karsia niitä tai sitten jätän sen homman keväälle.    Koirillehan ei viinirypäleet ole hyväksi, vaikka nämä kaksi niitä mielellään söisivät.         

Kuvat MM  Sienipäivä.  Kanttarelleja, suppilovahveroita ja tatteja.  Koirat nauttivat metsässä hengailusta. Eilen löysin myös kanttarelleja ja tatteja. 

  Kuvat MM    Menneenä viikonloppuna olin kaverusten kanssa kolme kertaa metsässä ja poimin tyrnejä. Samaa hommaa luvassa tänään.   

  Kuvat MM    Kuinka kauniita ovatkaan karpalot rahkasammalella. Syvän punainen sävy ja nämä yksilöt olivat mielestäni todella kookkaita. Vauva ja sen kaveri nauttivat täysin rinnoin näistä marjoista. Meinasi tulla jopa vähän kiistaa!        

Kuvat MM   Näitäkin vielä piisaa poimittavaksi. On taas vähän monta rautaa tulessa. Takanpurkun välihommina tyrnienpoimintaa ja koiranulkoiluttamista.     

Kuvat MM   Syysmetsän satoa. Karvalaukuissa on kiva väri ja söpö reuna. Mainio salaattisieneksi tämä kaveri. Se täytyy ryöpätä ennen käyttöä, sillä se on muuten varsin kirpeän makuinen.    Itse ryöppään sienet kaksi kertaa ennen pakastamista ja jos käytän ne heti salaattiin, ryöppään vielä kolmannenkin kerran. Sitten kun veteen ei tule enää väriä, niin ne ovat juuri sopivia.         

Kuvat MM  Kyllä nämä oman maan mansikat ovat makeita! Kuiva kesä on ollut sinänsä hyvä, sillä harmaahometta ei ole esiintynyt, mutta kuiva ilma vaatii puolestaan kastelua. 

Kuvat MM    Täti lähti metsään, kun minä tökin ja tökin, että mennään nyt heti taas sinne kivaan metsään. O.k. täti sanoi, Mennään, jos kerran haluat. Ja sitten mentiin. Autossa on niin mukava istua. Ajeltiin metsään ja minä sain vapaa etsi suppis-käskyn ja heti löysinkin sellaisen paikan, että poimimista jatkettiin, vaikka oli ihan täysin pimeää. Täti sanoi, että kohta täytyy lähteä pois, että ei tule susi vastaan. Tylsää, kun on niin pimeää. Ja tylsät sudet.  

  Kuvat MM     Oli taas niin mukavaa olla metsässä etsimässä sieniä. Minäpä löysin taas oikein hyvän apajan. Löysin myös kanttarelleja. Se vasta olikin hienoa. Menneellä viikolla saalista tuli 40 litraa. Suppiksia taitaa olla jo sellaiset 200 litraa kasassa. Täti sanoi, että jos minä tykkään etsinä, niin kyllä me lähdetään vaikka joka päivä metsään.    

Kuva MM     Tämä on ensimmäinen vuosi, kun kasvatan maa-artisokkaa. En tiennyt, että siinä ovat näin kauniit kukat! Jännityksellä odotan, millainen sato tulee. Tämä on ilmeisen helppo viljeltävä. Se myös talvehtii maassa!    

Kuva MM     Lauantain sieniretken jälkeen paistelin muutaman pizzan. Täytteeksi laitoin lampaankääpää ja jauhelihaa.  Koirapoika löysi hyvän paikan, jossa oli lampaankääpää sekä muutama kanttarelli.    Sunnuntaina löytyi sitten jo suppilovahveroita.  

Kuva MM     Ensimmäiset rypäleterut ovat sitten kypsyneet. Pukkuruisia. Maku kuitenkin oikein hyvä. Opit tulevalle kasvukaudelle: - lannoitus kerran viikossa - poista varjostavat lehdet  

Kuvat MM     Se tunne, kun huomaat, että juuri se lapsuudesta tuttu omenapuu on sittenkin hengissä. Se, joka tuotti maailman parhaita vihreitä omppuja. Niitä, jotka maistuivat raakana ihan herkullisilta ja kypsyessään muuttuivat ihanan sokeriksi. En tiedä lajikkeen nimeä, mutta olen todella, todella iloinen, että radikaali leikkaus pelasti sen. Yritän saada siitä muutaman uuden taimen varttamalla,  

Kuva MM    Olen ilahtunut, kun luumupuuhuni tulevat ensimmäiset luumut ikinä. Puu on istutettu kolme vuotta sitten ja nyt se on innostunut tuottamaan muutaman hedelmän. Alussa näytti siltä, että sato on varsin runsas, mutta pöyttäjiä ei ollut tarpeeksi. Se näkyy konkreettisesti heikkona satona.   Luumuja on yhteensä ehkä noin 20-23 kpl. Toivottavasti tulevina kesinä pölyttäjätilanne on vähään parempi. 

Kuva MM      Kesällä on vapaata, niin silloin on aikaa kokeilla kaikenlaista. Kuluvan kesän teemana on ruokaa luonnosta. Ensimmäinen kokeiluni tänä keväänä voikukista, oli keittää voikukkasiirappia. No olihan hidasta puuhaa kukkien kerääminen ja käsitteleminen, mutta mielestäni oli vaivan arvoista.   Ostoskorissa -blogissa on ohje tähän herkkuun. Löytyy myös netistä googlaamalla erilaisia voikukkaohjeita.