Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2012.

Pitääkö tekemättömästä työstä maksaa palkkaa?

Mau kamut!

Täti on tässä päivänä muutamana pohtinut kotona ääneen sitä, että pitääkö tekemättömästä työstä maksaa palkkaa? Täti kun nimittäin on sen verran jo ikäihmisiä, että se on tottunut, että niitä kuuluisia ilmaisia lounaita ei ole tai jos on niin niitä ei ainakaan kovin monelle riitä ja joku maksaa sitten kuitenkin aina jossakin.
Tädillä on tässä tietenkin oma lehmä taas ojassa. (Sitä eläintä muuten tädin eläintarhassa ei vielä ole.) Se saa nimittäin opiskelijoilta kysymyksiä, että pitääkö kaikki tehtävät tehdä, että saa kurssin läpi. Täti sanoo, että senkin ajan, jonka opiskelija käyttää sellaisen viestin kirjoittamiseen ja täti sellaiseen viestiin vastaamiseen, voisi käyttää paljon hyödyllisemmin. Vaikka juuri tekemällä sitä tehtävää, kun on kysymyksessä opiskelija ja tekemällä lisää tehtäviä, kun on kysymyksessä täti.
Kun täti oli nuori, ajatella sekin on ollut joskus nuori, se oli kuunnellut Esa Saarista, joka oli sanonut, että kannattaa jättää se omalla kiirellä kehuminen…

Hermot hajoo

Mau!
Luoja, mitä touhua kamut! Tässä alkaa vähitellen olla naurut vähissä.... Tuo tädin personal trainer käy hotkimassa mun ruoat, se ajaa mut mitä kummallisimpiin tilanteisiin ja sitten se ei mukamas näe siinä yhtään mitään outoa. Eilen se kehtas vielä ladata kuvankin tuohon kirjoitukseensa, jossa se oikein esitteli kaikelle kansalle mun hädänalaista tilaani. Mä kysyinkin, että aikooko se tehdä tästä mun blogistani jonkun seiska-lehden, jonka jutuissa vaan tehdään pilaa toisten hädänalaisella tilalla ja saadaan kuvan julkaisemisesta vielä palkkiokin.
Ai niin. Meinas ihan unohtua. Omiin ruokiinsa se ei koske, jos mä saan mun herkkua. Se tulee siihen viereen kyttäämään ja sillä välin kun mä sähisen se hotkaisee kerralla kaiken suureen naamaansa. Sitten se venyttelee, sanoon huh ja menee nukkumaan, ihan niin kuin ei olisi mitään tapahtunut.
Eilen illalla täti ruokki meidät saunaan. Ollaan päivystetty siellä osa eilistä päivää. Se tuli heti sinne oven taa kytikselle, kun näki, että tät…

Täti kävelee liikaa

Hau ammattikissan kaikki kamut!

Olen asunut tädin luona kohta viikon. Huh. Täti on aika tiukka. Se käy aamulla lenkillä, assarit käyvät iltapäivällä lenkillä ja täti käy vielä illallakin lenkillä. Eilen illalla mä jo anoin armoa, että mun ei tarvii taas lähteä kävelylle. Huh. Onneksi tajusivat. Tarvitseehan koirakin lepoa ja unta.
Tänään heti aamulla oltiin tädin kanssa pari tuntia kävelyllä. Mentiin aika rauhallisesti ja ekan tunnin aikana kaupungilla ei ollut liikkeellä muita kuin minä ja täti. Käveltiin rantaan ja sitten istuttiin vähän aikaa puistossa. Tai siis täti istui penkillä ja minä maassa. Minä yritin eka tulla tädin viereen siihen penkille, mutta täti pudotti minut alas. Huokaus.Täti on tiukka. 
No se kehui ja taputteli minua monta kertaa kun tein oikein sen mielestä. Se on kumma, että kun pitää aina tehdä tädin mielestä oikein. Mun ja tädin lista oikeista asioista on aika erilainen ja mä oon oppinut, että tädin lista on aika pitkä.
 Olen yrittänyt kysyä, että onko täti o…

Ronja Personal Trainer

Mau Kamut! Tämä on masentavaa. Täti täyttää mun blogini tuon koiran kuvilla.

Edit: Valokuvatorstai 252: tarina.

Mä en yhtään tiedä, haluanko olla tuon kaveri. Tosin mä tänään haistoin sitä aika läheltä. Ei ollut nimittäin muuta vaihtoehtoa, kun se työnsi kuononsa mun nenääni kiinni.

Se kävi eilen taas riehumassa noiden kamujensa kanssa. Oli juossut kuin heikkopäinen. Siitä oli seurauksena se, että se oli illalla niin väsynyt, että se ei meinannut jaksaa syödä.

Se on aivan sekaisin, kun se näkee sen pellon.

Kyllähän mäkin tuon Prinsessakissan kanssa otan matseja, mutta ei me nyt ihan tollasia olla. 

Se tyyppi ottaa vauhtia niin tajuttomasti, että se ei meinaa saada itteensä pysähtymään...

Tää on kuulemma joku Mocca. Se on vasta 4 kk ja sekin on sakemanni.

Toi meidän tyyppi ja sen kamu Kiti ottavat vauhtia.
Huokaus. Kyllä meissä kissoissa on sentään sellaista syvällistä sivistystä.
Terveisin
Otto sivistyskissa

Täti pyörii nyt jonkun eläimen ympärillä

Mau Kamut!

Voitte itte arvioida onko tädillä kaikki ihan kotona.

Terveisin 
Otto ammattikissa, jolta ei kukaan kysynyt, mitä mieltä se on oikeasti koirasta

Tädin personal trainer

Hau kaikki ammattikissa Oton ja Prisessakissa Mirristinan kamut!
Minä olen Ronja. Olen saksanpaimenkoira ja ikää minulla on yksi vuotta. Olen syntynyt vuonna 2011. Muutin sunnuntaina tädin, assareiden ja kahden kissan luukkuun. Täti ja assarit hakivat minut Tampereen läheltä.
Kun tulin tänne tädin kotiin haistoin heti, että täällä on kissoja. Minun entisessä kodissanikin oli kissoja ja olin niiden kanssa hyvä kaveri. Siispä kohteliaana koiraneitinä minä sanoin että hauuu, kun tulin taloon. Meidän koirien kielellä se tarkoittaa, että terve vaan kamut. Mitäs teille kuuluu?
No tää ammattikissa Otto oli siinä eteisessä vastassa ja mä sitten tietenkin menin nuuhkaisemaan sitä. Voi taivas, että se jätkä pimahti heti. Se alkoi paasaamaan, että mikäs tyyppi sä oot ja mitä heti ryntäät iholle. Että mee kuule kauas ja mieluusti ihan heti ja äläkäs enää näyttäydy ainakaan mun silmissäni. No mä sanoin sille, että ai jaa, että täti kyllä sanoi, että tää on mun uus kämppä ja kyllähän se tais muu…

Täti vie koiran koirakouluun

Mau kamut!

Täti sanoi, että se vie koiran koirakouluun. Sanoin, että hyvä, vie vaan ja sano samalla sille kouluttajalle, että se opettaa sen kohtelemaan kissoja kunnioittavasti, varsinkin ammattikissoja. Sillä amattikissat ovat asiantuntevia ja fiksuja kissoja.
Mutta tuohon Pirinsessa kissaan minä olen tosi pettynyt. Se on suorastaan pettänyt minut. Se makaa tuolilla ja tuo koira päivystää sen vieressä ja nuolee sitä, eikä se sano mitään. Kääntää vaan päätään, että tältä puolelta kans. Inhottavaa. Kuvottavaa. Epäkissamaista. Kuinka joku kissa saattaakaan olla noin hölmö.
Minä vietin koko illan eilen tädin sängyn alla. Olin siellä ihan nurkassa ja olisin voinut mennä vaikka seinästä läpi, jos se vaan olisi ollut vähänkin mahdollista. Onneksi yöllä, kun se koira nukkui tädin vieressä lattialla, pääsin hiippailemaan assarin huoneen kerrossänkyyn. Tottakai menin heti sinne yläsänkyyn. Huh. Tädin kunniaksi on sanottava se, että sen verran sen päässä vielä järkeä virtasi, että se älysi tarj…

Koira tuli taloon

Mau kamut!

No nyt se on sitten täällä. Mä epäilin heti aamulla jotakin, kun  täti lähti niin aikaisin, vaikka oli sunnuntai. Hyvänen aika. Täti oli ylhäällä aamulla jo ennen kuutta. Käsitättekö. (Yleensä se sentään nukkuu kuuteen.)
Ja niin se ja assarit häipyivät ovesta ulos. Hilpeinä ihan kuin olisivat oleet tulossa juhlista, vaikka olivat menossa pahantekoon. Huokaus. En siis ollenkaan arvannut, mitä ne ovat tekemässä. No rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että mainitsihan se täti siitä, että nyt se Otto on niin, että kun me tullaan takas, meillä on sitten se koira.
Täti ja assarit olivat pois aika kauan. Ne tulivat joskus kahden jälkeen. Sitten ovesta tuli sellainen suuri musta-ruskea otus, joka sanoi lääh, puuh, lääh puuh, ja lyhyen hau. Se kai oli jotakin moi tai sen sellaista?
No arvatkaas, siinä kävi just niin, että toi Prinsessakissa oli vaan niin kuin sitä koiraa ei olisi ollutkaan ja se jatkoi sen päikkäreitä nojatuolissa ihan kuin täti olisi vaan tuonut sisään palasen jo…

Tädin koirahanke vastatuulessa

Mau!

Häähhähhä tädin koirahanke on vastatuulessa. Se sakemanni, jota täti havitteli, meni onneksi muualle. Siitä tulee rajakoira. Huh. Siinä olisi ollut sen kaverin kanssa tekemistä.  Se olisi vaan rajoittanut meitä. Mutta tuo täti on toivottoman sitkeä. Se ei muuta tee kuin nyt vaan junailee toista vaihtoehtoa.

Kuulemma joku sijoituskoira, jolle tulee koiranlapsia tulevana tai sitä seuraavana vuonna. Siinä on kuulkaa kissan hermot sitten tiukalla. Ei täti kyllä meitä paljoa ajattele. Ja tämä asia ratkeaa huomenna, miten tässä käy. Jos siinä käy kissojen kannalta hyvin, koiraa ei tule, mutta jos siinä käy kissojen kannalta huonosti, koira tulee ehkä jo sunnuntaina.

Terveisin

Otto
ammattikissa, joka joutuu kohta todennäköisesti paimentamaan koiraa pois ruokakupiltaan


Epikriisejä

Mau!

Täti sain työkaveriltaan listan  epikriisejä. Ehkä minä voinkin nyt ryhtyä lääkäriksi ja antaa lausunnon siitä, mikä tätiä vaivaa, kun se on ryhtynyt kaveeraamaan koirien kanssa.


Terveisin


Otto
ammattikissa



* Potilas motorisesti levoton eli konttaa pöydän alla.
* Potilas muuttanut Vaasasta Turkuun. Muuten terve.
* Potilas on voinut puhua normaaliin tapaan oikealla korvalla.
* Asuu kahden masentuneen vaimonsa kanssa.
* Ei yhdyntöjä. Neljä raskautta ja synnytystä.
* Eilen kotona vasara pudonnut vasempaan silmään. Outoa tunnetta tämän jälkeen.
* Huumeiden käyttäjä, ei muuta säännöllistä lääkitystä.
* Hiuksia lähtee harjatessa, ei käteen vetäessä.
* Jalkapallo mennyt vasempaan korvaan.
* Kyseessä 78-vuotias nainen, joka tyttären kanssa puh...uessa nyrjäyttänyt leuat.
* Kusessa on mies 40-vuotias mies, jolla on runsaasti alkoholinkäyttöä.
* Liikkuu vasemmalla kädellä spontaanisti.
* Ohessa resepti, jonka pyydän ystävällisesti syömään.
* Omatoimisesti noin 10 tuntia sitten pahoinpidelty.
* Ottan…

Mistä huomaat olevasi äiti?

Mistä huomaat olevasi äiti
1. Jaat jäätelöä viivottimella, että kaikki saavat yhtä suuren palan.
2. Et muista kammata hiuksiasi joka päivä.
3. Piiloudut kylpyhuoneeseen ollaksesi yksin.
4. Lapsesi oksentaa ja sinä kiiruhdat ottamaan oksennuksen päällesi.
5. Jonkun toisen lapsi oksentaa synttäreillä. Sinä jatkat syömistä.
6. Toivot, että ketsuppi on vihannes, sillä se on ainoa tapa saada lapsi syömään.
7. Et voi luopua vauvan vaatteista - se tuntuu niin lopulliselta.
8. Kuulet oman äitisi äänen tulevan suustasi, kun sanot:"Ei noilla kengillä!"
9. Lakkaat kritisoimasta äitisi kasvatumenetelmiä.
10. Palkkaat lastehoitajan, koska et ole käynyt miehesi kanssa ulkona ikuisuuksiin ja käytät puolet ajasta soittamalla kotiin tarkistaen, että lapset voivat hyvin.
11. Sanot ainakin kerra päivässä:"Minusta ei ole tähän", mutta tiedät ettet vaihtaisi sitä mihinkään. Lähde: Takaisin hupijuttujen sisällysluetteloon

Tädin mielestä vessa-asiat pitäisi hoitaa näin

Mau Kamut!

Täti selasi jälleen kissavideoita ja totesi mulle, että katos Otto, tuossa se vasta on fiksu kissa. Ei tarvii hiekkalaatikkoa tai mitään muutakaan. Aina mua arvostellaan!

Terveisin 
Otto ammattikissa
P.S. sen sakemannin nimi on Nikke.

Pelastakaa edes kissat!

Mau Kamut!

Nyt on täti seonnut lopullisesti. Yksikään muumi ei ole enää laaksossa tai jos on ne ovat kaikki väärässä paikassa. Täti sanoi, että meille tulee koira. KOIRA. Ei. Täti on mennyt sekaisin. Se ei ymmärrä, että tämä ei ole mikään eläintarha, vaan kahden sivistyneen kissan koti, jossa kissoilla on 2½ palvelijaa/kissa.
Sitäpaitsi koira on hankala. Sitä pitää käyttää joka päivä monta kertaa lenkillä. Aamupissalla, päiväpissalla, iltapäiväpissalla, iltapissalla jne. On mentävä ulos satoi tai paistoi, oli kylmä tai kuuma. Kissa tajuaa olla sisällä säällä kuin säällä. Jos on liian kuuma, kissa hakeutuu itse varjoon. Jos on liian kylmä, kissa hakeutuu itse patterin alle. Kissa käy itse vessassa ja sitä ei tarvitse jatkuvasti vahtia. Voi täti. Kuka puhuisi sille järkeä. Se on vanha ja iso ja se on tyhmä.
Se menee jo huomenna kattomaan yhtä koiraa ja lauantaina toista. Ja uskokaa pois, se ostaa sen tai jonkun niistä, joita se näkee. Niin on ennenkin käynyt. Täti kävi katsomassa hevost…

Tunnetko Lemminkäisen äidin?

Mau Kamut, nyt on hätä!

Nyt on nimittäin kamut tämä kissan elämä menossa vähän vaikeaksi. Täti nimittäin sanoi, että sekin haluaa kirjoittaa blogia. Minä sanoin sille, että onhan sulla jo oma blogi. Se vaan sitten sanoi mulle, että ei hän siellä nyt rupea tällaista kirjoittamaan. Minä tietenkin naukaisin sille oikein kovalla äänellä, että mitäs sitten kirjoitat ollenkaan. Ja minä en sitten kanna ollenkaan vastuuta tästä kirjoituksesta. Huh. Minä laitan pienet kissansilmäni kiinni ja yritän olla ajattelematta. Vaikka mieleen tulee tietenkin heti, että täti taitaa olla suivaantunut minuun, kun käyn kerta toisensa jälkeen syömässä Prinsessan ruoat. No oma moka, kun ei tuu ajoissa paikalle ja antaa toiselle mahdollisuuden syödä ne ruoat. Tulisi itte kipolleen ajoissa, niin enhän minä niitä siitä söisi. Oikeesti. En söisi. Uskottehan kamut. Mä painan tassut tiukasti pienten kissansilmieni päälle, kun täti painaa nappia.


Terveisin 

Otto ammattikissa


Gallen Kallelan maalaus Lemminkäisen äiti…