Leikkimökki

Leikkimökki on söpö. Tulee mieleeni oma lapsuus ja omien lasten leikkimökkileikit. Meillä keskimmäinen piti Assarille koulua leikkimökissä. Assari oppi tämän koulun ansiosta lukemaan n. viisivuotiaana. Sen jälkeen hän sitten luki, luki ja luki....

No se muistoista.

Leikkimökissä on pienet huonekalut ja pikkuruiset posliiniset astiat. Muistan, että minulla oli lapsena sellaiset ja omilla lapsillani on ollut sellaiset.


Edesmennyt isäni teki vanhimmalle tyttärelleni leikkimökin mummolaan. Tuli mieleeni, että oikeastaan voisin hakea sen tänne mökkitontilleni. Nyt kun minulla on sekä paku että suuri peräkärry.


Täällä on taaperon mukava leikkiä nuorimman tädin kanssa. Tosin täti (Junnu) oli sitä mieltä, että hän ei enää leikkimökissä asustele, koska on jo vähän vanha. Vähän vanhat eivät tapaa enää leikkiä leikkimökissä. Se on oikeastaan aika surullista, sillä kyllä leikkimökki tekee hyvää kenelle tahansa.

Leikkimökki saisi olla sellainen, että sinne mahtuu aikuinen seisomaan. Olisi helpompi auttaa pientä leikkijää pitämään huolta tiluksistaan ja ehkä tunne siitä, että on jo liian iso leikkimökkiin ei tulisi niin kovin  aikaisin. Tai ehkä se on siksi niin matala, että pieni huomaisi kasvaneensa niin isoksi että ei  voi enää leikkiä leikkimökissä?

No pitäisi nyt kuitenkin hankkia maaliruisku ja ostaa maalia ja harjoitella sen ruiskun käyttämistä tänne leikkimökin sisuksiin. Täytyy peittää ikkunat hyvin, että ei aiheuta mökin totaalista pimenemistä. En nimittäin ole koskaan maalannut ruiskulla. Kaikkea täytyy kuitenkin kokeilla. Ehkä sitä alkaa olla leikki-iässä jälleen. Tajuaa jo selkeästi sen että kaikkea ei voi osta, mutta kaikkea voi oppia, kun on valmis harjoittelemaan ja laittamaan itsensä likoon.


Lähetetty Windows Phonesta

Kommentit

Lähetä kommentti