Siirry pääsisältöön

Arjen järjstelyä

Sain vietyä loput tavarat kierrätykseen ja esitin toivomuksen, että lahjoitetusta tavarasta ei kiskottaisi niin kovia hintoja, mitä niistä tavataan pyytää. Olisin itse mieluiten lahjoittanut tavarat niitä tarvitseville suoraan. Kierrän paljon kirppiksillä ja olen huomannut, että paikallinen kierrätyskeskus kiskoo aika poskettomia hintoja. SPR:llä on valitettavasti sama vika.


Toki ymmärrän sen, että tilavuokrat yms. kulut on maksettava, mutta siitä huolimatta. Ja koska tämä puuha on ns. kolmannen sektorin hommaa, niin ymmärtääkseni sinne tulee myös yhteiskunnan tukia jonkin verran. Tuettua työllistämistä.


Toivoisin myös, että näissä paikoissa näitä tuettuja työllistettyjä opetettaisiin käyttäytymään niin kuin asiakaspalvelussa kuuluu käyttäytyä, jotta heillä saattaisi olla edes pieni mahdollisuus saada duunia sitten jostakin muualta.


Sain myös autolle (paku) tilattua huollon kuluvalle viikolle. Vien torstaina auton jäähtymään huoltamolle, sillä kun hihna vaihdetaan, pitää moottorin olla kylmä. Pyöräilen sitten kaupunkiin ja saan auton takaisin perjantaina ja sitä ennen minun on tietenkin pyöräiltävä sinne takaisin. Matkaa on noin 10 kilometriä, joten täti saa sitten vähän polkea.

Sitten onkin kohta aika mennä töihin... Lomaa on viikko vielä. Ehkä ekana duunipäivänä menen autolla, sillä minulla on paljon vietävää töihin. Työpisteemme nimittäin siirtyy keskustasta Palosaarelle. Osa työmateriaaleista lähti muuttolaatikoissa suoraan töistä, mutta mm. kannettava tietokone piti ottaa kotiin säilöön, joten se täytyy viedä, sekä jotakin muuta sen sellaista, mitä tuli raahattua kotiin. En tiedä, miten käy työrauhan kanssa, sillä uusi työskentelytilamme on avokonttori. Tulee olemaan luultavasti aika rankkaa, kun päivän aikana ei ole missään tilaan, jossa voisi olla muutaman minuutin ihan hiljaa. Opettaminen kun kuitenkin on jatkuvasti ihmisten kanssa kommunikointia. Akkujen lataamiselle pitäisi olla pieni hetki aikaa. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kattoremppaa arvottomassa kiinteistössä

  Kuva MM    Olen viimeisen parin viikon aikana hieman surillisena seurannut, kun naapurin mummon taloon tehdään kattoremonttia.  Mummolla oli talossaan vankka tiilikatto ja se olisi ollut pientä huoltopesua vailla, mutta mummolle on myyty katon vaihto.  Eikä tuota vaihdetun katon hintaa saa koskaan takaisin, sillä kiinteistö on muuten vanha ja remppaamaton. Käytännössä nykymittapuulla purkukuntoinen.   Harva nykyihminen ostaa tuollaista taloa itselleen. Yleensä valitaan uudempi, jota ei tarvitse remontoida ja jossa ovat kaikki nykyajan mukavuudet.    Erityisen surulliseksi tämä saa minut, koska tuollainen muovilla pinnoitettu pelti ei kestä. Se muovi alkaa kuoriutua katosta pois. Minulla on siitä todiste oman edesmenneen äitini talossa, jossa oli tehty kattoremontti. Taloa on tosin kyllä muutenkin reomtoitu ja siihen on rakennettu sinänsä asiallinen ja talon muotoinen lisäosa (ei sellaista rumaa elintasopattia, mitä näki yhteen aikaan)....

Sukkaa pukkaa

    Kuva MM Innostuin sukkahommiin. Meinasi olla vähän haastavaa, kun ei ole vuosiin neulonut kuvioneuleita.    Ohje löytyy Diyprojects_finnish -blogista. Kuten blogissa todetaan, kuvio on marimekon omistama ja näinollen sen käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Viinirypäleitä omasta puutarhasta

Kuvat MM Kuluvana vuonna viinirypälesato oli ensimmäistä kertaa niin runsas, että sain tehtyä viinirypälehilloa ja leivoin myös piirakan. Nämä pitää olla kuukauden viileässä ennen käyttöä, jotta ne kiinteytyvät. Piirakka on jo entinen. 🤭