Siirry pääsisältöön

Trainerin treffit kouluttajan kanssa

Mau Kamut!

Nyt on kuulkaas asiaa sitten ihan oikeasti. Koiran koulutus pääsi sitten tänään virallisesti vauhtiin, kun täti, traineri ja setä nimeltä Jukka Kuusalo tapasivat. Hahah. Meikeläinen ajatteli ensiksi ottaa aitiopaikan tädin sängyn päältä ja ryhtyä tarkkailemaan tilannetta, mutta sitten tulin toisiin aatoksiin ja luikahdinkin sängyn alle, sillä se homma näytti sen verran erikoiselta. Sängyn alta oikeastaan pystyi tarkkailemaan tilannetta paremmin kuin sängyn päältä.

Ennen kun tuo kouluttaja tuli täti teki koiralle palkintoja. Voitteko tajuta, että se osti sille possun suikalepaistia sitten se siivusi lihapullia ja juustoa kuutioiksi. Trainerille taitaa tulla oikein onnenpäivät, kun sitä ruvetaan pistämään ojennukseen. Mä norkoilin tietenkin keittiössä sen lihapatojen ääressä ja täti heltyi ja antoi mulle pari siivua palkkioksi pelkästään siitä ilosta, että mä oon olemassa. Mun ei tarvii mennä maata, istua eikä tulla luo, jotta saisin lihaa tai jotakin muuta herkullista.

No ekas se setä sanoi, että Traineria pitää kesyttää. Traineri ei oo kauheen kesy vielä. Se ei nimittäin yhtään ilahtunut siitä, että kouluttaja saapui, vaan se nosti karvat pystyyn ja kysyi siltä, että kukas sä oikeen oot ja mitä sä meinaat. Se setä sanoi, että nyt pitää sitten antaa vieraalle vähän herkkuja ja kehua Traineria, että se on niin hyvä ja hieno koira. Ja Traineri sanoi, että wow no olipas mukava mies, kun ryhtyi heti ovelta syöttämään juustoa ensitreffeiltä. Mä kuuntelin sitä hommaa korvat höröllä ja puistelin päätäni, että voi hyvää päivää sentään, että on touhua.

Setä neuvoi tädille, että mitä sen pitää missäkin tilanteessa tehdä. Täti yritti kuunnella ja muistaa kaiken, mutta sillä on harva pää ja epäilen suuresti, että se kaikkea muistaa. 

Kun setä oli neuvonut tätiä niin sitten se keskitti taas huomionsa meidän traineriin. Traineri harjoitteli sitä, että se menee istumaan käskystä. No sen se osaa jo ihan yes eikä siinä tietenkään paljon tarvita, kun sille antaa juustoja. Sehän kiipee vaikka puuhun, jos sitä jaksaa tarpeeksi kehua. Oli muuten kuulkaa aika ällöä kuunnella kuinka ne kehui sitä kilpaa. Hyvä koira, hieno koira. Huh, huh. Kyllä kissoja ei ollenkaan tuolla tavalla tarvitte mielistellä. Kissa tekee jos huvittaa. Meitä ei voi huijata millään juustonsiivuilla menemään solmuun eikä sekaisin.

Seuraava harjoitus oli sitten se, kun Traineri löi painavan ruhonsa maahan. Eka se ei meinannu mennä. Voi hyvää päivää, kun se tajus, että jokaisesta maahan menemisestä saa juustoa, niin sehän ei muuta olisi tehnytkään kun mennyt maata.

Sitten kolmas harjoitus oli kun Traineri juoksi edestakas sen sedän ja meidän tädin välillä. Traineri oli ihan onnesta sekaisin, kun se sai selvää valuuttaa siitä, että se ryntäili edestakas niiden välillä. Ja aina tuli palkkaa. Höh.

Siinä vaiheessa mä sitten lähdin keittöön kattoon, että joskos siellä olisi katettu kissoille joku palkkio tämän hullutuksen seuraamisesta. Ei ollut. Täti oli niin tohkeissaan. Vaikea muuten sanoa, kumpi oli enemmän sekaisin Traineri vai täti.

Arvatkaas mitä sitten tapahtui? Assarit, se setä ja täti lähtivät lenkille Tranerin kanssa. Ne menivät ettimään muita koiria. Ja voitteko kuvitella, että kun ne kiersivät Trainerin vakiolenkin, niin ei tullut vastaan yhtään trainerin lajitoveria. Ei ainuttakaan! Täti ja setä päivittelivät kilpaa, että onpas kummallista, kun ei yhtään koiraa tule mistään. Yleensä aina tulee monta!

No sillä sedällä oli auto täynnä koiria ja se otti sieltä sitten yhden koiran ulos ja ne alkoivat sitten viedä meidän Traineria siihen lähelle ja setä käski sen oman koiransa vähän haukkua ja sitten se sedän koira haukku ja Trainerille sanottiin EI. Traineri ei meinannut tajuta, että nyt on sitten sellainen setä messissä, että täytyy vähän luupäisemmänkin koiran tajuta, että on tosi kysymyksessä.

Setä  ja täti sopivat uudet treffit ja sitten ne käsittelevät Traineria lisää. Täti alkaa käydä Trainerin kanssa jossakin koirakoulussa. Siinä onkin Trainerilla kestämistä. On se vaan mukava, että on kissa. Ei tarvitse käydä lenkillä eikä puistopissalla eikä kissakoulussa. On oma vessa ja täti siivoaa jätökset ja palvelee muutenkin aina välillä suhteellisen mukavasti.

Terveisin


Otto
ammattikissa

P.S. Prinsessa sanoi, että Traineri tekee ittensä naurunalaiseksi, kun se on noin vietävissä. Mun mielestä Prinsessa puhuu järkeä.

P.S. 2. Täti leipoi taas Snickers-piirakkaa. Se saa huomenna vieraita kun yliassari on lennellyt  Finlandiaan joululomalle.

Kommentit

  1. Onneks kissat on niiiiiin pal fiksumpia!!! Toivottavasti Traineri nyt oppii käyttäytymään, niin ei mee koulutus ihan kankkulan kaivoon.

    VastaaPoista
  2. Mau!

    Sanos muuta!
    Jos ihminen on tyhmä, niin se ottaa koiran.
    Koirassa tulee ääni kaupan päälle eikä siinä oo mitään kaukosäädintä mukana, jolla sen sais hiljaiseksi. Eikä siinä oo mitään volyyminkorjausnappulaakaan, jolla sitä äänen tasoa vois laskea sopivaksi.

    Tädille ja trainerille määrättiin paljon erilaisia harjoituksia.
    Ne olivat aloittaneet tänään heti aamulenkillä.
    Ekan koirakohtaamisen täti oli hutiloinut, mutta kaksi seuraavaa olivat menneet tädin mielestä hyvin.
    Traineri oli ilmeisesti tajunnut, että happi loppuu herkästi, jos toimii toisin kun täti haluaa.
    Sitten ne harjoittelivat istumista, maahan menemistä ja tulemista.
    =D
    Mä istuin keittiön tuolilla ja seurasin tilannetta.
    Sillä välin junnuassari antoi mulle pari siivua kinkkua, kun täti ei huomannut, että me ollaan siellä.


    Terveisin

    Otto
    tarkkailijakissa

    VastaaPoista
  3. Hyvää Joulua teille kaikille, niin kissoille, kun koiralleki. Ihmisiä unohtamatta!!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Amalia,

    meille tuli vähän surullinen joulu, kun tuo Prinsessakissa kuoli tänään päivällä. Tuo yllä oleva kuva on otettu 15.12.2012 ja silloin se oli ihan hyväkuntoisen näköinen. Ja nyt sitä ei enää ole.

    Junnuassari on murheen murtama ja me muut myös.

    Terveisin

    täti, assarit, ammattikissa ja personal trainer

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muutos I

Kuvat MM

Ajattelin koota tähän mökin rempan vaiheista hieman materiaalia muistiin, jotta on helppo sitten katsoa, mitä on tullut tehtyä. Remppasuunnitelma ei ole kaikilta osin ihan pitänyt, sillä mukaan mahtuu sellaisia asioita, joita en osannut ottaa huomioon suunnitelmaa laatiessani. Jatkan sitten jossakin vaiheessa, kun homma on taas edennyt, tästä aiheesta otsikolla Muutos II.

Muutos on kyllä aika valtava. Ensiksi siitä ostohetkestä, rempan pölyisimmästä vaiheesta, tähän hetkeen. 

Aivan alussa mökki näytti tältä. Ihan söpö. Monen mielestä. Minunkin. Noin päällisin puolin. Mutta sisäinen timpurini vaati tehdä muutamalle suoranaiselle virheelle jotakin.
Ja minä tartuin ihan ensiksi sorkkarautaan ja hajotin ihan ensiksi kuistin. Ja sitten  terassin ystävän avustuksella. Siinä meni pari päivää, että saatiin kaikki purettua ja lankut kasaan. Samaan aikaan nappasin käteen lapion ja aloin, naapureiden kauhuksi, tuhota taloa ympäröiviä kukkapenkkejä sekä kaivaa esiin kissanluukkuja. Rap…

Operaatio kasvimaa

Kuvat MM

Minulla oli tänään maanataivapaa, johtuen lauantaina olleesta työpäivästä. Käytin tilaisuuden tietenkin hyväkseni ja heti aamulla suuntasin mökille.  Sain kuin sainkin kaikki loput lavat täyteen maa-ainesta. Olin ajatellut tekeväni neljä laatikkoa tänään, mutta sää suosi ja koska homma sujui, jatkoin lapiointia laatikko laatikolta. 



 Kuvat MM

Operaatio kasvimaa edistyy. Siirsin monivuotiset yrtit uuteen paikkaan, jotta kykenin laittamaan toisen kuljetuskauluksen kaikkiin kohtiin.


Kasvulaatikoita on nyt yhteensä 13 kpl. Yhdessä on kasvihuone päällä ja 12 ovat ilman.  


Täytyy myöntää, että on aika helpottunut olo. Voin tulevana viikonloppuna keskittyä tulevan kasvihuoneen nurkilla maa-aineksen siirtelemiseen ja kantojen kaivelemiseen. Jos sataa, putsaan takkaa.

Elämäni kallein lounas: tarjosi M. Pinta ja kattoi ja valmisti Hotelli Route Laihia

Söin eilen elämäni kalleimman lounaan. En sano nyt hintaa, mutta lounaan saaminen "ilmaiseksi" edellytti minulta mökin ostamista, joten syystä voin siis sanoa, että empiiristä kokemusta on nyt sitten siitäkin, että oikeasti ilmaisia lounaita ei ole. Olin jo melkein unohtanut koko lounaan, joten syömätömänä lounaasta olisi hyötynyt vain Laihian hotelli- ravintola Route.



Pääsivät yllättämään erittäin positiivisesti tädin nämä kaksi laihialaista yritystä. Ensinnäkin todettakoon, että täti on tehnyt aika monta asuntokauppaa (sekä osake että kiinteistö) elämänsä aikana ja M. Pinta Laihian Lakeuden asunto - ja kiinteistönvälitys LKV [A] Laihian kirkonkylästä pääsi kyllä yllättämään positiivisesti. Asiantuntemus oli aivan omaa luokkaansa.
M. Pinnan 37  vuoden kokemus asunto- ja kiinteistönkaupassa näkyi. Hän on myös julkinen kaupanvahvistaja, joten kiinteistönkauppa hoitui hänen luonaan varsin näppärästi. Lisäksi M. Pinta on toistaiseksi ensimmäinen välittäjä, joka oli koonnut ka…