Taiteiden yö Personal Trainerin tapaan

Mau Kamut!

 Täällä oli eilen taiteiden yöksi kutsuttu tapahtuma. Joku oli ymmärtänyt, että tilaisuus on kaikille vapaille suunnille ja niinpä tuo tyyppi oli sitten käynyt laittamassa tädin ja tädin naapuritalon oven vähän värilliseksi. Tästä työstä ei tekijälle makseta. Jos täti ja talossa asuvat muut tädit ja sedät saisivat tämän pensselinheiluttajan kiinni, niin luultavasti ne yksissä tuumin silittelisivät sen tyypin päätä.

Siis taiteiden yö. Täti ja assarit tottakai menivät sinne, kaupungissa kun asuvat. Oli kuulemma ollut oikein mukavaa. Tämä ei päde välttämättä meidän kotimiesten kohdalla. Mutta täti ja assarit ja assari 4:n kamu  olivat ekaksi olleet konsertissa (sama laulaja kuin menneenäkin vuonna), jossa täti ja setä olivat laulaneet kovaa ja korkealta.  Assari 4 ja sen kamu ei ollut oikein innostunut moisesta, mutta kun tiesivät, että täti on tilaisuuden talousjohtaja, niin suostuivat sitten sen suuremmin pakottamatta ja vaatimatta.

Sitten olivat taas menneet Valion jätskikioskille juttelemaan mukavia ja sieltä edelleen Cittariin ja sitten torille ostamaan makkaraa.

No ei siinä mitään, ihan kiva, että tädillä ja assareilla ja mukana olleilla assareiden kamuilla oli ihan kivaa. Mutta jotakin rotia sentään, minne mennään ja kuinka. Nimittäin, kuten edellä mainitsin kotiin jääneille tai paremminkin jätetyillä, ei välttämättä ollut ihan niin kivaa. Traineri nimittäin järjesti täällä ihan oman taiteiden yön.

Täti kyllä kuuli sen jo kauas, kun se tuli kotiin. Traineri nimittäin ahdisteli meikeläisen saunan lauteille. Se haukkui ja ulvoi saunan oven takana, jonka se mun onnekseni ja ittensä kannalta tietenkin vahingoksi, sai laitettua kiinni.

Kun täti tuli sisään se jyrähti heti, että ai jaahas, täällä sitten päätit järjestää ihan oman taiteiden yön? Traineri tuli korvat vinossa tätiä vastaan ja oli niin mielin kielin kun vaan tuollainen sakemanni voi olla. Täti sanoi sille hyi ja ryhtyi siivoamaan assari 4:n kanssa.

Traineri tapaa järjestää aina tädille sellaisen wc-roskis-performanssin, eikä se tälläkään kerralla pettänyt. Kaikki WC-roskiksessa olleet roskat oli muokattu uutten uskoon. Täti sanoi, että välttämättä tällaisesta taiteesta kukaan ei suostuisi maksamaan edes muokkaukseen käytetyn materiaalin arvoa, sillä niiden jäännösarvo putoaa suoraan suhteessa materiaalin käyttöasteeseen ja vessaroskien kohdalla materiaaliin saattaa sisältyä pientä suurempia yllätyksiäkin. Joten se siitä.

Täti sitten lähti viemään siinä tuhkimohetken nurkilla traineria ulos. Tekivät vielä sellaisen parin kilometrin lenkin. Traineri oli kovasti olevinaan kun pääsi niin myöhään ulos. Oli nimittäin jo ihan pimeää. Traineri tykkää pimenevistä illoista.

Terveisin

Otto

ammattikissa