Kuva MM
Kesän toinen yö mökillä. Nyt on pahimmat pölyhommat saatu sen verran hanskaan, että olen uslaktanut ajatella yöpymistä mökillä. Hmm... pölyä on kyllä vielä reippaasti. Aamulla nimittäin sain köhiä oikein kunnolla. Vaikka lämmitin pystymuuria viereisessä huoneessa, niin oli aika viileä nukkua. Tosin minä olen kova palelemaan. Eikä tuossa sohvalla nukkuminenkaan ole kyllä mikään nautinto.
Mutta nautintoa on herääminen aamulla, ikkunasta näkyvä peltomaisema, hiljaisuus ja puiden välistä pilkistelevä aurinko. Siinä kuppi kuumaa teetä ja leivän päälle salaattia omalta maalta. Arjen luksusta. Ainakin minulle.
Muutamat tuttavat ovat kuittailleet, että paljonko tämä kaikki maksaa. Olen laskenut että nyt remppavaiheessa rahaa kuluu päivätasolla noin 2,5-3 tupakka-askin hinta, summassa on mukana myös lainanlyhennys. En tiedä, onko tämä kovin paljon harrastuksesta. Hevosharrastus oli kalliimpi. Pelkästään karsinavuokraan kului parin tupakka-askin verran rahaa ja sitten päälle ratsastustunnit, eläinlääkäri, maneesimaksu, kengitys ja sekä varusteet, vitamiinit ja muu äkkinäinen.
No toki on totta että saan syödä niin kallista salaattia ja marjoja, että en uskalla edes ajatella. Lautasellani on ollut myös maailman kallein pinaattikeitto ym. Mutta elämä on. Tässä ja nyt. En halua kuolinvuoteellani voihkia, että voi kun olisin uskaltanut hankkia mökin. Mökki on monella tasolla paras hankintani ikinä. Vaikka tällä hetkellä tämä on Junnun mielestä vihatuin paikka maailmassa. Ehkä hän jossakin vaiheessa, niin kuvittelen, ymmärtää ääliöäidin yrittäneen antaa hänelle sellaista kokemusmaailmaa, joka kantaa sitten myöhemmin elämässä.
Kommentit
Lähetä kommentti