Tädin eläintarhassa

Tervehdys! Olen tässä miettinyt näitä tädin tarjoilemia sapuskoja. Minulla on päivittäin tarjolla neljä erilaista ruokavaihtoehtoa tai oikeastaan viisi, sillä täti tarjoaa myös tuoreruokaa. Täti sanoi, että on väärin, kun kissa elää kuin kuningas. Voi, voi, kuinka väärässä täti taas onkaan. Kissahan on kuningas. Se ei ole sitä ilmeisesti vieläkään tajunnut. No mä olen nyt päättänyt olla tädin kamu. Meen sen syliin heti kun vain tilaisuus tulee ja kehrään tyytyväisenä. Assistentit harjaavat meikeläisen kaksi kertaa päiväässä ja kun harjaus kestää liian vähän aikaa, niin meen pyörimään jalkoihin ja en anna periksi ennen kuin harjaamista jatketaan. Tätikin harjaa meikeläistä aina välillä. Ja täti se vasta osaakin harjata. Se on harjannut niin monta kertaa hevosta elämänsä aikana, että se on oppinut. Kun täti harjaa kierähdän selälleni ja laitan tassut pystyyn, että täti voi harjata vatsan puolelta paremmin. Oikeastaan aika lailla kerskailematta voin sanoa, että kyllä meikeläisellä oi...

Tätillä ei ole huumorintajua. Olen tosin ollut siitä selvillä jo jonkin aikaa. Ja hevonenhan siitä kertoi aika paljon. No eilen kävi niin, että mä en enää malttanut kattella sitä tädin kukkaa, jonka se sai kaveriltaan. Siinä kukassa oli nimittäin aivan ylisöpöt roikkuvat vihreät lehdet. Siis sellaiset, tiedättehän, jotka heiluvat mukavasti kun niitä lyö. Mä kattoin sitä kasvia monta kertaa unelmoiden, miltä tuntuisi hakata niitä lehtiä. Täti sanoi juuri siinä vähän aiemmin assareille, että Otto on aika fiksu, kun se ei yritä pöydälle... No sitten täti lähti pois siitä huoneesta ja meni laittautumaan punkkaan ja taisi ehtiäkin sinne jo siinä vaiheessa. Mä istuin siinä pöydän vieressä ja tuijotin sinne pöydälle. Ne kukan lehdet värähtelivät sillä tavalla houkuttelevasti. Sitten mä en enää voinut, siis ihmiset, mä en enää vaan voinut, vaan mun oli aivan pakko. Hypätä. Ja mähän hyppäsin sinne pöydälle! Ja naps se maljakko kaatui kun mä osuin siihen ja se putosi lattialle ja täti tuli k...

Meidän täti sai mainoksen hyppysiinsä ja se ryhtyi heti itsekin mainostamaan eteenpäin tätä näytelmää. Täti sanoi, että aika moni assari on osallistunut tuon näytelmän tekemiseen. Täti on ollut kiltti ja ahkera ja eilen minä sitten laitoin tassuni tädin syliin ja katsoin sitä silmiin ja sanoin mau. Täti sanoi, että onpas liikuttavaa. Minä kysyin heti, että mitäs liikuttavaa tässä mukamas on. Ei mitään. Minä olen ajatellut asua teillä sitten loppuelämäni, kunhan opit ainakin seuraavat asiat. Sitten annoin tädille luettelon: minua ei saa häiritä kun olen päiväunilla, kauneusunilla tai millä muilla unillani tahansa, muuten kuin erityisen painavasta syystä. Erityisen painavaksi syyksi voin hyväksyä ruoan. Täti ei ole vielä tajunnut, että minulle ei pidä tarjoilla kanaa. Minä en pidä ollenkaan kanasta. Ruoan pitää olla tietyn merkkistä eikä tädin auta kuin etsiä juuri sellaista ruokaa, josta minä pidän. Tädille sanottiin kissatalolla, että minulle ei saa antaa jääkaapista mitään. Tä...

Täti opettelee edelleen kissanomistajan elämää. Opeteltavia perussääntöjä on, jos kissa ei haluu, niin se ei sitten haluu. Jos kissa haluu, niin sitten se oikeasti kans haluu. Jos kissan mielestä täti on väärässä paikassa, täti on silloin väärässä paikassa ja tädin pitää heti siirtyä. Jos täti ei ymmärrä siirtyä, niin kissa voi sitten heti määrätä tätiä, aivan kuten sitä sattuu huvittamaan. Jos täti ei käy joka kerta tyhjentämässä likaisia kohtia vessasta pois, kun kissa on vessaa käyttänyt, on kissalla täysi oikeus ja syy tehdä tarpeet, niin halutessaan, vessan viereen tai muuten vaan haluamalleen paikalle, eikä tätillä ole tähän asiaan minkäänlaista valitusoikeutta. Jos tädillä on jotakin omia kiireitä, menevät kissan kiireet ja tarpeet aina niiden edelle. Tätä tädin on todella vaikeahkoa käsittää. Täti on puuhastellut vaan joidenkin pikkujuttujen kanssa , eikä sillä ole ollenkaan käsitystä siitä, että kissaa on osattava kohdella jokainen hetki silkkihansikkain. Tädin on harja...

Hmph. Tänään minulle iski ilmeisesti joku mielenhäriö. Täti kömpi aamulla ylös ja se alkoi taas tapansa mukaan kirjoittamaan. (Kummallinen tapa minun mielestäni.) Katselin sitä vähän aikaa ja sitten sanoin sille oikein vaativalla äänellä: Mau?! Mitä sinä joka aamu oikein olet kirjoittavinasi? Täti katsoi minua ja se sanoi, että kaikenlaista sitä tulee kirjoitettua. Katselin sitä siinä pää kallellani ja ajattelin, että niin varmaan. Sitten minä katsoin tätiä uudelleen. Ja sitten minä päätin äkkiä mennä sen syliin. Painoin kynteni sen paljaaseen ihoon ja naps olin siinä ja venyttelin ja kehräsin. Auts sanoi täti. Katos nyt Otto-kissa, se sanoi. Nyt tuli tosi pitkät naarmut! Jaa tuli vai sanoin. Ole tyytyväinen, että istun sentään tässä sanoin sille ja kehräsin tyytyväisenä. On se vaan kiva asua tädin ja assareitten kanssa. Ruokaa on tarjolla sopivasti ja vessa on siisti jne. Terveisin Otto ammattikissa P.S. Perjantaina minä vähän järjestelin tädin kukkia uuteen järjestykseen. ...

Meidän täti ei tosiaan ymmärrä kissoja. Eilen se tuli nostamaan minua vähän lattialta, kun makasin sen tiellä. Se luuli, että kun minä olen muutaman päivän sen kanssa nukkunut samassa huoneessa, niin  minä olen sen kaveri. Hah. Opetin tädille, että ainoastaan nuorin assareista on minun ystäväni. Assari saa vääntää minut viiten tai kuuteen solmuun, jos se sattuu haluamaan, mutta täti ei saa koskea minuun sormellakaan. Täti pitäkööt näppinsä minusta irti nyt ja lähitulevaisuudessa. Minä annoin tädille pienen opetuksen, jonka se muistaa lopun elämänsä. Kun täti yritti ottaa minut syliinsä, niin minä nappasin sitä ensiksi tassulla poskeen pari kertaa. Tulikin oikein komeat naarmut sen naamaan. Sitten nappasin sitä päähän ja siinä ohimennen raatelin sen paidan täyteen reikiä. Siinä se saa opetella parsimaan vaatteitaan. No voitte tietenkin kuvitella,  mitä täti sanoi. Arvasitte aivan oikein. Se sanoi juuri niin, että ei hevonen koskaan raapinut sitä. Minä kysyin, että olikos ...

Olen tämän viikon miettinyt, että luotanko ollenkaan tuohon tätiin. Assistenteille olen antanut armon jo alkuviikosta, mutta vasta tänään tulin aamulla samaan aikaan tädin kanssa keittiöön. Tosin olen valmistautunut hyökkäämään heti ulos kun täti liikahtaa vähäisessäkin määrin liikaa tai väärään suuntaan. Täti on kyllä yrittänyt maanitella, mutta eihän sitä voi antaa heti tädille periksi. Tosin tädin sängyssä olen punkannut päivisin, kun täti ei ole kotona ja olen minä jo pari yötä nukkunut pahvilaatiossakin, jonne täti teki minulle sängyn. Oikeastaan se on aika kiva. Ainut puute siinä on, että minulla ei ole sitä peittoa ja täti ei kyllä edes osaa sellaista tehdä. No minä yritän täällä saada nuo ihmiset tajuamaan, että maailma pyörii ainoastaan ja vain minun kissannapani ympärillä. Ehkä ainakaan täti ei sitä vielä tajua. Terveisin Otto ammattikissa P.S. silmätulehdukseni on parantunut ja ikeneeni alkavat olla kunnossa. Kuvia en ole antanut ottaa. Täti on onnistunut muutam...