Asunnonostajan muistilistaa, osa 2

 Kuva MM

 

Tässä keskityn enemmän listaan, jonka mukaan taloa kannattaa katsastaa. Vakuutusyhtiö IF:n sivustolla todetaan, että

• Pätevät kuntotarkastajat ovat läpäisseet valtakunnallisen tutkintakokeen (Asuntokaupan Kuntotarkastaja AKK tai pätevöitynyt kuntoarvioija PKA).
• Rakennusterveysasiantuntijat, joilla on rakennusalan asiantuntijakoulutus (esimerkiksi rakennusinsinööri tai -teknikko) ovat myös yleensä päteviä kuntotarkastajia.

Rakennustarkastajia voi hakea osoitteesta fise.fi
Rakennusterveysasiantuntijoita osoitteesta vttservices.fi

Mitä kuntokartoituksessa tapahtuu?

Kuntotarkastaja aloittaa tarkastuskäynnin haastattelemalla omistajaa ja käymällä läpi talon omistushistorian, tehdyt korjaukset ja tiedossa olevat vauriot tai puutteet. Ammattilainen havaitsee pääosan riskipaikoista jo piirustuksia vilkaisemalla ja kävelemällä talon ympäri.

• Omistajan tulisi varata esille mahdolliset valokuvat sekä työnkuvaukset tehdyistä korjauksista ja huolloista.
• Tavanomainen kuntotarkastus tehdään aistinvaraisesti, rakenteita rikkomatta. Tässä suhteessa mielestäni koira on parempi. Jos sellainen on kohtuudella mahdollista, käytä koiraa. Ota kuitenkin selvää sen ohjaajan kokemuksesta ja koiran koulutuksesta. Mikä tahassa nuuhkuttaja ei ole homekoira.
• Kokenut kuntotarkastaja osaa kertoa myyjälle rakennuksen yksilöllisistä riskipaikoista ja virheistä.
• Kuntotarkastaja käyttää apunaan esimerkiksi kosteusmittaria ja hanaveden virtaamamittaria.
• Jos ilmenee tarve selvittää kosteusvaurio, rakenteisiin porataan koereikä. Tästä sovitaan aina myyjän kanssa erikseen.
• Lopuksi kuntotarkastaja esittää suullisen yhteenvedon ja toimittaa jälkikäteen tarkastusraportin.

Kuntotarkastus ei poista myyjän vastuuta

Myyjällä on vastuu mahdollisista piilevistä virheistä, joita kuntotarkastuksessa ei voi havaita, kuten esimerkiksi rakenteiden sisällä olevat homevauriot. Homevauriota ei välttämättä löydetä aistinvaraisessa kuntotarkastuksessa, jota nämä yleensä ovat.

Myyjällä ja mahdollisella kiinteistönvälittäjällä on asuntokaupassa selontekovelvollisuus kaikista tietämistään kiinteistöön ja talon kuntoon liittyvistä asioista.

• Asuntokaupassa myyjän vastuu on viisi vuotta omistajanvaihdospäivämäärästä.
• Kuntotarkastaja vastaa myyjälle vain omasta työstään.
• Jos pitkä piilovirhevastuu arveluttaa, kannattaa tutustua piilovirhevakuutuksiin. (Omakotitalon kuntotarkastus kannattaa 4.3.2018)

 

 

Tutkittavaa talokaupoilla

 

Talon alaosa ja kellari

 

• Jos talon alla on kellari tai ryömintätila tutustu siihen. Ota mukaan hyvä valo (taskulamppu tms.), puukko, jolla voit kokeilla puuta kohdista, jotka näyttävät epäilyttäviltä.
• Katso onko kellarin seinässä kosteutta => vesi nousee kellariin aina kun esim. sataa tai keväisin kun sulamisvedet valtaavat alan.
• Jos kellarissa on maapohja, onko se kostea 
• Onko ryömintätilan maapohja kostea
• Onko ryömintätila siisti? Siellä ei saisi olla rojua (se kerää kosteutta), mutta jos on onko roju kuivaa vai onko se homeessa.
• Onko kivijalka ehjä vai onko se haljennut sieltä täältä? Pienistä halkeamista ei ole haittaa, niitä on yleensä aina, mutta suuret hakeamat ja "notkahdukset" ovat merkki siitä että perusta on ns. liikkunut.
• Ovatko kivijalassa olevat tuuletusaukot auki vai onko ne peitetty sementillä?
• Onko talon alla olevat pilarit suorassa.
• Onko kivijalan vieressä kukkapenkkiä ja suuria puita. Puiden juuret voivat vaurioittaa rakennusta!
• Jos kellarissa on esim. puuhyllyjä, ovatko ne kuivia vai ovatko ne homeessa.
• Onko käytetty sellaisia materiaaleja, joiden poistaminen remontissa on ammattilaisen työtä (nostaa kustannuksia ja periaatteessa antaa tinkivaraa hinnasta)

 

 

Tutkitaan talo ulkoa

• Millainen maali talossa on?
  Kupliiko maalipinta? Jos kuplii, puu maalin alla on märkää ja maali on lateksia. Tästä voi olla seurauksena se, että joudut vaihtamaan vuorilaudat.
  Punamulta ei vaurioita alla olevaa puuta eikä hilseilevä öljymaali. Hilseilevä öljymaali harjataan pois ja maalataan uudelleen.
• Millainen ikkunoiden kunto on?
  Onko ikkunoissa tippanokka ja ikkunoiden alla peltit. Jos peltiä ei ole, vesi valuu seinärakenteiden sisään ja lahottaa puun.
• Vesikourut ja syöksytorvet
  Ovatko vesikourut ja syöksytorvet kiinni ja pääseekö vesi valumaan riittävän kauas kivijalasta?
• Kykenetkö tarkastamaan kivijalan ja rungon liitoskohdan? Tämä on yksi riskikohta. Hirsitalossa joutuu usein vaihtamaan alimman tai kaksi alinta hirttä.
  Täysin luotettavaa selvitystä tästä ei voi ulkoapäin tehdä. Tuskin kannatta kuitenkaan ryhtyä avaamaan lautoja, siinä pitää olla talon omistaja läsnä.
• Onko seinän lähellä kasveja! Mainitsin tästä jo yllä. Tämä on oikeasti tärkeä asia. Jos esim. hirsitalon seinustalla ovat kukkapenkit liian korkealla, voit olla varma, että joudut vaihtamaan ne kaksi alinta hirttä. Kukkapenkki pitää kivijalan jatkuvasti kosteana.

 

Käväise vintillä

• Katso näkyykö vuotoja. Vanhat tunnistaa laikukkuudesta, uudet näyttävät kosteilta. Piipun juuressa ja jiireissä ovat tavanomaiset vuotokohdat. Ja jos harjapelti ei ole kunnolla kiinni tai tiilikatossa harjatiilet eivät ole kunnolla kiinni, niin sieltä näkyy päivä ja vesi ja lumi puskevat sisään. Jos jiireistä on valunut vettä rakenteisiin on iso remppa edessä.
• Onko savupiipun rappaus kunnossa? Miltä näyttää se kohta, josta piippu tulee alakerrasta sinne yläkertaan?
• Notkuvatko kattotouolit?
• Jos vintillä on huoneet, ota selvää, miten ilmastointi on hoidettu?
• Selvitä, missä on tuuletusluukut ja kurkkaamassa sieltä!

Kiipeä katolle

•  Katso, millainen kunto katteella on. Kuinka kattoa on hoidettu. Jos tiilikatolla on sammalta, se pitäisi poistaa.
• Onko katto ryhdissä?
• Pääseekö lumi alas katolta ettei se jää johonkin siten, että jiirien kohdalta pääseekin sitten vettä sisään. 
• Onko katemateriaali kiinni kunnolla?
• Onko harja suora? (Ja muutenkin katon ryhti.)

 

Katso talo sisältä 

Minä teen tämän ensin. Ei ole järkeä tehdä perusteellista tarkastusta, jos sisällä olevat ratkaisut ovat sellaisia, että niistä ei mikään miellytä tai siellä on sellaisia ratkaisuja, jotka on yksinkertaisesti pakko korjata. Esim. suihkukaappi keittiössä tms. pientä ja persoonallista.

• Nuuhkaise haiseeko home. Jos mahdollsita käy vessassa ja haista pyyhekitä tai muita siellä olevia vaatteita. Myös eteisessä olevia vaatteita kannattaa haistaa. Jos talossa on hometta tuoksu jää kyllä kuituihin.
• Koputtele seiniä. Tutki mitä materiaalia ne ovat.
• Katso sisäkattojen kunto. Onko kosteudesta kertovia läiskiä tai painaumia tai pullistumia.
• Millainen on seinien eristyskyky?
• Liiallinen ja vääränlainen lisäeriste ei paranna asunnon laatua.

 

Märkätilat

• Tutki keittiössä vedentulo
• Itse takastan aina vesimittarin ja putket vesimittarin ympärillä. Niiden kunto kertoo paljon.
• WC ja sen putkisto ja mahdolliset vuodot
• Tummia läiskiä
• Onko ollut vesivahinkoja ja kuinka ne on korjattu?

 

Talotekniikka

• Onko kiinteistöllä oma kaivo ja jätejärjestelmä (välttämättä ei täytä nykyvaatimuksia, vaan tästä tulee suuri kustannuserä) vai onko se kunnan verkostossa.  Tässä on jälleen syy neuvotella hinnasta.
• Sähköt? Millaisessa kunnossa sähköjärjestelmä on? Johdot pistorasiat jne. 
• Ilmastointi on vanhoissa taloissa yleensä painovoimainen. Toimivatko venttiilit? 
• Millainen lämmitysjärjestelmä talossa on?
• Ovatko tulisijat toimintakunnossa?
• Minkä ikäinen keskuslämmitys on jo sellainen on? Koska esim. kattila on vaihdettu? Mikä on öljysäiliön kunto ja missä se sijaitsee? Onko se kaivettu maahan vai onko se sisätiloissa?

Lähteet ja lukemisto

HomekoiraTEAM. (4.3.2018).

 

Homekoirat.com. (4.3.2018).

Kilpailuvirasto. Kuntotarkastus. (4.3.2018).

Kuntotarkastus  asuntokaupapa varten. Suoritusohje kuntotarkastuksen tekijälle. (4.3.2018)

Mannila, M. (2018).  Asunnonostajan muistilistaa. Tädin eläintarhassa. (4.3.2018).

Nordin, M. (2016). Hometaloriita ja homekoira. (4.3.2018).

 

Nuotio, J. (2016). Homekoiran tekemä löytö on vasta ensi askel – "Koiran ilmaisut vaativat aina jatkotutkimuksia" – Video. yle.fi. (4.3.2018). 

Omakotitalon kuntotarkastus kannttaa. Vakuutusyhtiö IF. (4.3.2018).

Rakssystems. Asuntokaupan kuntotarkastus. (4.3.2018).

Rinne, Hannu. (2010). Perinnemestarin remonttikirja. Hyvin korjattu on parempi kuin uusi. WSOY.