Kuva MM Olen viimeisen parin viikon aikana hieman surillisena seurannut, kun naapurin mummon taloon tehdään kattoremonttia. Mummolla oli talossaan vankka tiilikatto ja se olisi ollut pientä huoltopesua vailla, mutta mummolle on myyty katon vaihto. Eikä tuota vaihdetun katon hintaa saa koskaan takaisin, sillä kiinteistö on muuten vanha ja remppaamaton. Käytännössä nykymittapuulla purkukuntoinen. Harva nykyihminen ostaa tuollaista taloa itselleen. Yleensä valitaan uudempi, jota ei tarvitse remontoida ja jossa ovat kaikki nykyajan mukavuudet. Erityisen surulliseksi tämä saa minut, koska tuollainen muovilla pinnoitettu pelti ei kestä. Se muovi alkaa kuoriutua katosta pois. Minulla on siitä todiste oman edesmenneen äitini talossa, jossa oli tehty kattoremontti. Taloa on tosin kyllä muutenkin reomtoitu ja siihen on rakennettu sinänsä asiallinen ja talon muotoinen lisäosa (ei sellaista rumaa elintasopattia, mitä näki yhteen aikaan)....
No voi harmi, kun ei onnistunut yhteiselo :(
VastaaPoistaVoi, miten kauniit kuvat, tosiaan ikävää ettei yhteiselo onnistunut... vai oliko se erillainen remonttimaku... mutta kuitenkin.
VastaaPoistamuutenhan tämä yksilö oli aivan loistava, mutta se tuhosi kaikkea pientä laillista ja laitonta. Puristeluu päivässä ja pari keppiä ei riittänyt sen pureskelutarpeeseen ja kerrostalossa on vähän hankala sisustaa askarteluhuonetta...
VastaaPoistaJa kun remonttimaku on niin erilainen, niin on parempi panna tassut vastakkain heti alussa.
Elsasta oli alunperin pitänyt tulla opaskoira.
Vähän harmillista, sillä kyllä minä tarvitsen tuollaisen lenkkikaverin, joka pakottaa minut pitkille lenkeille.
Elsa oli hyvä hakemaan piilotettuja asioita. Ehdimme tekemään sen kanssa hakuja esineiden kanssa ja assarien kanssa harjoiteliin jo etsintää maastossa. Assarit menivät piiloon ja Elsa etsi hetkessä.