Siirry pääsisältöön

Metsäretkiä

 
 Yliassari III ottama kuva


Hau, hau Kamut!

Ihana, ihana metsä. Onneksi täti tykkää sienistä ja kaikesta sellaisesta. Täti pakkasi autoon kaikenlaista. Mm. herkullisen tuoksuista kinkkupiirasta. Jostakin syystä hän ei laittanut sitä koria tavaratilaan minun kanssani. Se on todella harmillista, sillä kyllä minäkin olisin sellaista piirakkaa syönyt oikein mielelläni. En voi sanoa, että välittäisin paprikasta nyt aivan poikkeuksellisen paljon, mutta kyllä se tuon kinkun seurassa menee alas. 

Yliassari 3 ajoi. Se on polleaa, kun sillä on nykyään ajolupa. Assari ja junnuassari istuivat takana ja minä päivystin takaikkunasta maisemia ja arvaatte kai mitä muuta. 

Oli ihana päivä.
Täti jutteli sen <3 kamun kanssa ja mä  juoksin sen kun ehdin, kävin uimassa muutamassa ojassa jne. Oli niin kivaa. Sitten oli muutama kohta, jossa oli oikein hyvä muta. Mä rakastan mutaa! Täti ei. Meille tuli heti taas sellainen kehityskeskustelu. Täti sanoi, että se ei tykkää mutaisista koirista. 

Nyt täti sitten tekee ruokaa, mä en jaksa ajatella mitään, vaikka sillä on possun ulkofile uunissa ja se tuoksuu herkulliselta. Mä nukun. Mua väsyttää. Mun jalkoihini sattuu. Älkää puhuko mulle mitään, mä en jaksa ajatella.


Terveisin


Ronja
sienikoira





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sukkaa pukkaa

    Kuva MM Innostuin sukkahommiin. Meinasi olla vähän haastavaa, kun ei ole vuosiin neulonut kuvioneuleita.    Ohje löytyy Diyprojects_finnish -blogista. Kuten blogissa todetaan, kuvio on marimekon omistama ja näinollen sen käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Kattoremppaa arvottomassa kiinteistössä

  Kuva MM    Olen viimeisen parin viikon aikana hieman surillisena seurannut, kun naapurin mummon taloon tehdään kattoremonttia.  Mummolla oli talossaan vankka tiilikatto ja se olisi ollut pientä huoltopesua vailla, mutta mummolle on myyty katon vaihto.  Eikä tuota vaihdetun katon hintaa saa koskaan takaisin, sillä kiinteistö on muuten vanha ja remppaamaton. Käytännössä nykymittapuulla purkukuntoinen.   Harva nykyihminen ostaa tuollaista taloa itselleen. Yleensä valitaan uudempi, jota ei tarvitse remontoida ja jossa ovat kaikki nykyajan mukavuudet.    Erityisen surulliseksi tämä saa minut, koska tuollainen muovilla pinnoitettu pelti ei kestä. Se muovi alkaa kuoriutua katosta pois. Minulla on siitä todiste oman edesmenneen äitini talossa, jossa oli tehty kattoremontti. Taloa on tosin kyllä muutenkin reomtoitu ja siihen on rakennettu sinänsä asiallinen ja talon muotoinen lisäosa (ei sellaista rumaa elintasopattia, mitä näki yhteen aikaan)....

Pohjalaistalo

Kuva MM   Kun etsin itselleni kotia muutama vuosi sitten, niin haaveissani oli tällainen kaksifooninkinen. Sellaista ei juuri silloin ollut tarjolla kohtuullisen keskustaetäisyyden päässä. Kiva kohde oli myynnissä (ja on edelleen myynnissä) 25 kilometrin päässä. Työmatkaa olisi kertynyt  yli 50 kilometriä suuntaansa ja nyt sitä kertyy yhteensä sen verran päivässä.    En ole kuitenkaan laittanut unelmia vielä ihan mappi ö:n. Kuka tietää, jos tuollainen odottaa jossakin järkevän matkan päässä kaupungin keskustasta.