Kuvat MM
Vierailu Vaasan Ekonomien mukana Sundomissa olevalle viinitilalle (28.6.2017) oli mielenkiintoinen kokemus. Sää suosi meitä. Aurinko paistoi ja ilma oli pitkästä aikaa suhteellisen lämmin.
Nelimarkan saavutus on aivan uskomaton. Kun ottaa vielä huomioon, että EU-byrokratia ja Suomen lainsäädäntö eivät tätä toimintaa millään tavalla tee helpoksi. Sundom winen-sivustolla lukee näin:
"Tilalla on n. 30 aaria viiniköynnöksiä ja viljelyä on tarkoitus laajentaa vuosittain n. 200 köynnöksellä. Valitettavasti ei suomalaisista rypäleistä tehtyä viiniä saa EU-määräysten johdosta myydä viininä. Halutessasi voit nauttia tutustumiskäynnin yhteydessä ryhmälle järjestettävässä viinimaistiaisissa suomalaista valko-, rosé- ja punaviiniä."
Suomalaista viinirypäleistä valmistettua viiniä ei myöskään saa myydä asiakkaille tilalta. Aivan käsittämätöntä. Suomalaisista viinirypäleistä valmistettua viinä ei saa myöskään kutsua viiniksi. Sitä kutsutaankin sitten nimellä ”suomalaisesta rypäleestä valmistettu alkoholipitoinen juoma”. Pimeä juttu. Ja kaikki johtuu siitä, että EU-byrokratian rattaissa Suomea ei ole merkitty viinimaaksi. Ks. Ylen uutinen aiheesta tästä linkistä. Jutussa Nelimarkka toteaa, että viiniä saa valmistaa, mutta ei myydä:
Nelimarkkaa kismittää, sillä viinitilayrittäjänä hänen kätensä ovat sidotut viinin myymisen suhteen.– Suomea ei ole ilmoitettu tai haettu viinimaaksi EU:n direktiivin liitteeseen, eli suomalaisista rypäleistä valmistettua viiniä ei saa kutsua viiniksi. Suomi on tällä hetkellä ainoa maa, jossa on tällainen tilanne. Kaikki suunnitelmat, mitä olen viininkasvatuksen suhteen tehnyt aikoinaan, ovat romahtaneet kyllä, Nelimarkka harmittelee. Lähde Yle 2013. (29.6.2017)
En tiedä, mitä suomalaiset poliitikot puuhaavat, kun eivät hoida tätä asiaa kuntoon. Luultavasti suomalaisesta viinistä tulisi aivan verraton vientituote. Eikö olisi ihan meidän kaikkien etu, että täällä olisi työpaikkoja ja huipputuotteita niin ruoan kuin juomienkin saralla. Suomessa ei tarvitse käyttää sellaisia kasvimyrkkyjä mitä lämpimissä maissa, sillä meidän talvi tappaa tuholaiset tehokkaasti.
Nelimarkka jakaa viinirypäleen kasvatustietoutta mielellään ja ei voi muuta kuin ihailla sitä tiedon määrää, joka hänellä oli! Tehty hurjasti kokeita ja välillä epäonnistuttu ja sattuman kautta sitten löydetty monta sellaista juttua, joista ollaan kiinnostuneita ulkomaita myöten. Myös niissä alkuperäisissä viinimaissa!
Pihassa oli runsaasti kaikenlaisia kasveja. Viherhuone, jossa saimme sitten maistaa viinejä, joita ei muuten saa kutsua viiniksi, toimii talvella tosiaan ihan viherhuoneena.
Asialleen omistautunut isäntä esitteli tilaa! On aina aivan mahtavaa kuunnella ihmistä, joka on löytänyt intohimon.
Vesijohtoputket taipuvat kasvatuskehikoiksi.
Osa kasveista on kasvihuoneessa. Hmm... minun täytyy saada siitä omasta kasvihuoneestani riittävän suuri!
Suojaksi sopii peltikaton alle tarkoitettu muovi!
Lajikkeita, joita hän on kokeillut kasvattaa, on todella pitkä lista. Kolme tähteä on niillä lajikkeilla, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomessa.
Mietin tässä jo, että olikohan tämä viiniköynnöshankintani ihan viisas juttu? Leviääkö homma käsiin? Onko tontillani kohta 1000 viinirypälettä tuottavaa yksilöä? Onneksi tontilleni ei mahdu sellaista määrää. Vaikka voihan maata aina ostaa lisää. Ainakin luultavasti. Mutta kasvupaikka, jonka kasveilleni valitsin oli juuri oikea. Köynnökseni ovat rinteessä. Minun täytyy nyt vain istuttaa ne toisella tavalla, kun sain oppia viinitilavisiitillä.
Kommentit
Lähetä kommentti