Mitä sinulle toivoisin

Kuvan lähde: http://blogs-images.forbes.com/siimonreynolds/files/2014/02/Growth-stopwatch.jpg


Mitä sinulle toivoisin on Jörg Zinkin syvällinen runo.  Tämän runon sanoin hyvää vuotta 2015!

Jörg Zink: Mitä sinulle toivoisin

Mitä sinulle toivoisin?

Saduissa kerrotaan

— yhä uudestaan — kuinka

tieltä poikkesi muuan vieras

köyhien ihmisten tupaan.

Kun hän seuraavana aamuna hyvästeli,

kävi ilmi että hän ei ollutkaan

mikään tavallinen kulkuri.

Saatte toivoa kolmea asiaa, hän sanoi.

Katsokaakin, että toivotte tosi hyvää.

Ja sitten kerrotaan,

miten jotkut toivoivat itsensä turmioon

ja jotkut onneen,

aina sen mukaan olivatko tyhmiä

vai viisaita.

Kun huomasin sammalessa punaisia sieniä, "onnentuojia",

muistin tuon kulkurin ja

hänen kolme toivomustaan.

Loistava väri

voi pettää

ja onni voi lehahtaa pois

kuin sininen perhonen.

Kuvittelen, miten

tuo tuntematon kulkuri

kohtaisi sinut.

Hän olisi vieraana

yli yön

ja aamulla

hän neuvoisi sinua toivomaan oikein.

Mitä hän sanoisi?

Ehkä hän ensin katselisi sinua

ja sitten alkaisi puhua:

En toivota sinulle

elämää jossa ei ole puutteita,

elämää jossa ei ole tuskaa

ja hämmennystä.

Mitä sinä tekisit

sellaisella elämällä?

Ei, minä toivotan sinulle

ruumiin ja sielun

varjelusta.

Sitä, että eräs kantaa ja suojelee sinua

ja ohjaa sinua läpi kaiken,

Mitä sinulle tapahtuu,

kohti päämäärääsi.

Ettei sinua koskettaisi

murhe

eika toisten ihmisten

kohtalo,

Sitä en sinulle toivo.

Niin ajattelemattomasti ei saa toivoa.

Ei, minä toivon,

että jokin yhä uudestaan

koskettaisi sinua,

jokin jota en pysty kuvailemaan.

Sen nimi on "armo".

Armo on vanha sana,

mutta sille joka on saanut sitä kokea

se on kuin aamunsarastus.

Sitä ei voi tahtoa

eikä pakottaa,

mutta kun se koskettaa sinua,

silloin tiedät: se on hyvä.

Vanha kulkuri

voisi sanoa näinkin:

En toivo sinulle

elämää jossa ei ole

vaivaa ja haasteita.

Sen sijaan toivon,

ettei elämäsi

valu tyhjiin.

Toivon sinulle

kätten ja sydämen

voimaa.

Ja toivotan sinulle,

eräällä vanhalla sanalla

toivotan sinulle ”siunausta”:

Sitä että vilja kasvaa

aurasi jäljissä,

ruumiin ja sielun leipä,

ja että olkien lomissa

aina vilkkuu

kukkia.

Sillä niin kuin ihminen

ei elä ainoastaan leivasta,

niin ei leipäkään kasva

ainoastaan ihmisen ponnisteluista,

vaan sen siunauksesta,

jonka hallussa on sekä pelto että siemenet.

Leipä kasvaa sen voimasta,

jota sekä maa että taivas,

aurinko ja sade

palvelevat.

Että sinun voimassasi

olisi hänen voimansa mukana,

sitä ennen kaikkea

sinulle toivon.

Lähetetty Windows Phonesta