Perheen yhteisen ruokailun merkitys

Helsingin Sanomissa oli tänään Lauri Seppälän kirjoittama juttu perheen yhteisen aterioinnin merkityksestä. Jutun lopussa on linkki artikkeliin, jossa todetaan, että Suomalaiset syövät harvoin yhdessä. Meillä tämä ei pidä paikkaansa. Me syömme päivittäin yhdessä. Kouluaamuisin aloitamme jo yhteisellä aamupalalla ja kun illalla olemma kaikki kotona syömme yleensä aina itse tehdyn lämpimän aterian. Olen todella tyytyväinen, että vahimmat lapseni ovat omaksuneet saman käytännön omissa perheissään.

Itse pidän ruoanlaitosta ja leipomisesta. Ruoanlaitto ei ole vaikeaa jos siihen viitsii vähän paneutua. Kerään, kaiken muun lisäksi, Ostoskorissa-blogiini  mm. helppojen ja edullisten ruokien ohjeita.

Mutta palataan artikkeliin. Seppälä kirjoittaa, että tutkimustulokset osoittavat, että yhdessä aterioiminen saa lapset syömään enemmän vihanneksia ja vähemmän pikaruokaa. Ts. kun syödään yhdessä on ravinnonsaanti parempaa. Lapset saavat enemmän kuitua sekä tärkeitä ravintoaineita, kuten kalsiumia ja rautaa.

Seppälä siteeraa ravitsemustieteen dosenttia Maijaliisa Erkkolaa , jonka mukaan vähentynyt perheruokailu on yhteydessä lasten ja nuorten lisääntyneeseen välipalojen ja makean syömiseen. No sehän on selvää. Tosin mielestäni lapsille on pakko olla välipaloja, sillä kun koulusta tulee kotiin ja pitää ruveta tekemään läksyjä, niin se homma sujuu mukavammin, kun on jotakin syötävää. Itse olen ratkaissut tämän välipala-asian tekemällä lapsille pakkaseen mm. karjalanpiirakoita ja minipizzoja. Lisäksi pakastan ylijääneen ruoan annoksiksi, joita lapsukainen voi halutessaan lämmittää, jos on oikein iso nälkä.

Vähemmän karkkia, kaloreita ja syömishäiriöitä
Tästä olen samaa mieltä, että yhteinen ruokailu perheen kesken voi auttaa ylläpitämään lapsen normaalia painoa. Tosin lapseni ovat liikunnallisia eikä heitä ole koskaan tarvinnut patistaa liikkumaan.

Seppälä toteaa, että  myös Suomessa on saatu samansuuntaisia tuloksia. Kliinisen ravitsemustieteen tohtorin Mila Haapalahden johtamassa Oulun yliopiston tutkimuksessa oli mukana 404 ylivieskalaista 10–11-vuotiasta lasta. Niissä perheissä, joissa syötiin säännöllisesti yhdessä, lapset söivät harvemmin makeisia ja pikaruokaa. Pikaruoalla on ihan maalaisjärjellä ajatellen yhteys ylipainoon.

Raaka-aineiden maistelu avartaa makumaailman
Tämäkin on niin totta, että vanhemmat voivat laajentaa lastensa makumaailmaa yhteisillä ruokailuhetkillä. Tutun ruoan rinnalle voi tehdä jotakin vähän eksoottisempaa.

No voi hyvää päivää sentään tätä "havaintoa": "European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa lapsia pyydettiin syömään paprikaa päivittäin. Selvisi, että säännöllinen paprikan tarjoilu perheaterioilla sai lapset syömään enemmän paprikaa verrattuna niihin lapsiin, joille paprikan syönnistä tarjottiin aina erillinen palkkio."  Tämä on mielestäni ihan itsestään selvää. Jos ihmistä pitää palkita siitä, että hän syö, niin joku asia on pahasti pielessä. Meillä junnu on suuri paprikan ystävä. On ollut aina.


Kun lapsen ottaa mukaan ruoanlaittopuuhiin, ei uusien makujen maistamien tuota mitään ongelmaa.

Tämä kohta on mielenkiintoinen: "4 Pienempi riski käytöshäiriöihin ja masennukseen
Minnesotan yliopiston tutkimuksessa selvisi, että perheidensä kanssa syövillä lapsilla oli pienempi riski sairastua paitsi syömishäiriöön, myös masennukseen, ja he myös harkitsivat itsemurhaa harvemmin kuin muut.
Suomessa Mila Haapalahden johtamien tutkimusten mukaan niillä lapsilla, joiden perheissä säännölliset ateriat olivat harvinaisia, ilmeni muita enemmän psyykkisiä ongelmia, kuten käyttäytymishäiriöitä.
Mikään tutkimus ei kuitenkaan yksiselitteisesti osoita, että perheateriat olisivat ainoa syy positiivisiin tuloksiin.
Erkkola kertoo, että perheaterioissa on kyse kokonaisuudesta, johon vaikuttavat muun muassa viestintä, vanhempien valvonta, hyvät perhesuhteet ja luottamus." (HS)

Minulle tulee mieleeni sanonta: "The family that eats together stays together"


 Source: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNtxugZbmYmvbBeEWMtU7dH9JeDJTQDpudX_BB9GgX59d-sGUUVw81VV6RrurU08aJ-15s-r65SAq9cQIEulx3PZhxdGkOKAdt6MHtjzvUtS9RxcMgXtLen-Y0o_1pwWlKbanaEQmnqXf8/s1600/eatstaytogether.006.jpg
 
Näyttää siltä, että perheruokailu suojaa suomalaisia nuoria päihteiltä. Seppälä kirjoittaa, että yhteinen aika ruokapöydässä näyttää myös vähentävän lapsen riskikäyttäytymistä.
Terveystieteiden dosentti Katja Jorosen johtama Tampereen yliopiston tuore tutkimus tarkasteli 99 000:n peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisen kouluterveyskyselyjä. Tutkimuksen mukaan perheaterioinnin puuttuminen nosti tupakoinnin ja nuuskaamisen, alkoholin käytön, humalajuomisen ja laittomien huumeiden kokeilun riskiä lähes kaksinkertaiseksi.
Yhteys säilyi, vaikka tutkimuksessa otettiin huomioon esimerkiksi nuoren luokka-aste, perherakenne, äidin ja isän koulutustaso sekä vanhempien työllisyystilanne. Tutkimustulokset julkaistiin Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden uusimmassa numerossa. (HS)

Lisäksi yhdessä syöminen kehittää tapoja ja yhteisöllisyyttä sekä lisää sanavarastoa
Columbian yliopiston raportin mukaan yhteiset ruokailut ja niiden lomassa käydyt keskustelut tarjoavat lapsille mahdollisuuden huomioida aikuisten tapaa käyttää sanoja, ja lapsen sanavarasto karttuu.
Maijaliisa Erkkolan mukaan lapsi voi ruokapöydässä luontevasti opetella keskusteluja, tarkkailla hyviä tapoja, palvella muita, kuunnella ja tehdä kompromisseja.
Meillä keskustellaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Jos esim. koulussa on ollut joku mielenkiintoinen asia siitä voidaan jutella. Nuorin oppii isommiltaan. 

Se mitä aion kuluvana ja tulevina vuosina lisätä on yhteiset ruoanlaittohetket. Lapset oppivat samalla raaka-aineista ja kynnys kokeilla erilaisia ruokia madaltuu sitten kun lapsi muuttaa omilleen. Itse tehden saa terveellisempää ruokaa. Ruoanvalmistus on mukava harrastus ja keittiössä tehdyt ruokamatkat innostavat tutustumaan muihinkin kulttuurin osa-alueisiin.

Kommentit