Hau, hau kaikki kamut!
Netti toimii jälleen. Tänään saatiin uuteen osoitteeseen toimivat yhteydet. On se muuten kummaa, sanoi täti, remppareiskat ovat alle kahdessa viikossa saaneet ihmeitä aikaan, mutta netin muuttaminen kestää enemmän mitä tavaroiden kantaminen ja remppa yhteensä.
Meidän uudessa luukussa on nimittäin ehtinyt tapahtua jo yhtä sun toistakin muutosta ja korjausta. Täti sanoi, että lista on oikeasti tosi pitkä.
Ekaksi täti vaihdatti kaikki hanat ja asennutti bide-suihkun... tosin setä, joka sen asennustyön teki, kutsui sitä ahterinpesukoneeksi. Hmmm... Aina oppii uutta.
Sitten ollaan saatu uudet lattiat pariin huoneeseen ja sähkömies kävi vaihtamassa keittiön työskentelypisteen lamput, WC:n lampun ja tekemässä pakastimille oman pistorasian ja vaihtamassa pesuhuoneen yksipesäisen pistorasian kaksipesäiseksi, jotta tädin kuivausrumpu voi rummuttaa samaan aikaan kun täti pesee pyykkiä.
Kodinkoneet tulivat lennossa. APK ja pakastin pitää vielä asentaa. Ne laitetaan paikoillen torstaina.
Moni tavara on vielä hukassa ja täti ei yhtään anna meikäläisen ettiä niitä. Sanoo, että ei oo mun juttu. Ei siinä kyllä ihminen tajua, mitä menettää, sillä muthan on luotu tutkimaan ja nuuskimaan kadonneita tavaroita.
Esim. assarin kaikki käsilaukut hävisivät, kirjahyllyn ruuvit katosivat... kameraa ei näy missään eikä junnuassarin kännykän laturia. Junnuassari on iloinen, jos laturia ei löydy mistään, koska tädin on sitten pakko ostaa sille uusi kännykkä.
Hmm... on tätikin tehnyt jotakin. Se on pessyt vähän kaappeja, järjestellyt niihin tavaroita, laittanut ruokaa, pessyt pyykkiä ja irroittanut tapetteja ja rikkonut pari kaappia pois paikoiltaan. Niin ja hajottihan sen imurinkin vajaakuntoiseksi tässä rytäkässä.
Mä protestoin eilen tädille, kun jouduin olemaan partsilla, kun jotkut sedät laittoivat tädille keittiöön lattiaa... Tein tädille pari kertaa pienen yllätyksen... ööö... ja täti ei todellakaan tykännyt siitä yhtään varsinkaan, kun vatsa oli löysällä, sillä oon taas vähän dyykannyt roskiksia ja syönyt vaippojani, kun mulla on tuo juoksu...
Täti sanoi, että ei koiran ruoansuolatusjärjestelmä ihan kaikkea kestä... Taitaa täti olla siinä valitettavasti oikeassa. Tosin mun on sitä tosi vaikea myöntää...
Ehkä tämä taas tästä. Tädillä on onneksi aika lyhyt muisti vaikka sillä on välillä vähän turhan tiukka pinna mun mieltymyksieni suhteen.
Terveisin
Ronja
remonttikoira
Onnea uuteen kotiin!
VastaaPoistaTaidetaan täällä olla samaa mieltä tädin kanssa tuosta ruokavaliosta. Ihan kaikkea ei kannata syödä!
Täti kiittää onnitteluista. Muistuttaa vielä tämä asumus kovasti jonkun banaanitukun ja Alkon yhteisvarastoa. Laatikoita on nimittäin vielä tooosi paljon purkamatta, mutta toisaalta parissa viikossa on saatu uudet kodinkoneet, kahteen huoneeseen vaihdettu lattia, tehty yksi väliseinä, vaihdettu kaikki hanat ja tehty sähkötöitä...lisätty pistorasioita ja vaihdettu keittön lamput, irroitettu tapetteja, yksi seinä on maalattu ja muutama pesty ja sen sellaista...
VastaaPoista----
Täti ja sinä taidatte olla aika konservatiivisia ruoan suhteen. :( mun mielestäni kaikkea pitää kokeilla.