Lomaelämää

Plääh. Tädillä oli kuulkaas loma ja se "palkkasi" (= osti kaapin täyteen herkkuja seuraneidille) meikeläiselle seuraneidin viikoksi, kun se lähti assareiden kanssa vähän lomalle. Minun piti mennä ensiksi mukaan, mutta  koska en pidä pitkistä automatkoista täti sanoi, että Oton ei tarvitse matkustaa, kun se ei tykkää olla autossa. No en tiedä, olisin voinut olla autossakin ja mouruta siellä. Nimittäin, tämä isompi assari ei ollut mitenkään vauhdikasta seuraa. Se istui vain kirjoittamassa ja lukemassa enkä minä saanut yrityksistäni huolimatta huijattua siltä ylimääräisiä ruoka-annoksia, sillä täti oli mitannut kaiken valmiiksi. No, jos ihan totta puhun, niin kyllä pari ylimääräistä kinkkua sentään putosi lautaselleni ihan kuin ohimennen.

 Minua alkoi ärsyttämään vähitellen, kun tuijotin siinä koneen vieressä, kun se isompi assari vähän kirjoitteli. Ajattelin, että on siinä ihmisellä huvit, kun ei ehdi yhtään kissan kanssa juoksemaan ja vetämään lankakerää, puhumattakaan nyt siitä, että se olisi piiloitellut tavaroita maton alle tai tehnyt jotakin yhtä kivaa, mitä tämä vähän nuorempi assari tapaa minun kanssani tehdä. 

Ajattelinkin heti sanoa tädille erittäin painavan vastalauseeni ja kieltäytyä jäämästä pidemmäksi ajaksi kirjoihin ja tietokoneisiin uppoavien assareiden seuraan. Täti tuli sitten lomalta ja se oli hankkinut minulle taas monta pakettia erilaista kissanruokaa. Siinä minä kyllä vähän lepyin ja ajattelin, että jos palkinnoksi kerran saa herkkuja siitä, että viettää tylsän viikon, se ei kuitenkaan välttämättä ole niin paha asia.

Täti kantoi lomareissulta myös monta rullaa tapetteja. Hohhoijaa, tässä taitaa tulla monta mielenkiintoista tilannetta raportoitavaksi, sillä meidän täti ei taida olla mikään remonttimies. Sillä on nimittäin kestänyt todella, todella pitkään pelkästään tapettien irroittaminen, eivätkä taida vieläkään olla kaikki suikaleet irti. Sitten seinät pitäisi maalata (on helpompi irroittaa tapetti, jos innostuu vahingossa uudelleen tapetoimaan)... Oi voi, tästä taitaa tulla oikein varsinainen reality remonttishow, kun täti pääsee oikein vauhtiin.

Ehkä minun pitäsi varoittaa kaikkia lähistöllä asuvia ihmisiä, että jos heitä vastaan tulee jonakin aamuna pakettiin kääritty olento, niin se ei ole kummitus, vaan meidän täti, joka on liisteröinyt itsensä tapettirullien sisään. No ainakaan täti ei voi väittää, ettenkö minä olisi varoittanut.

Terveisin 

Otto

ammattikissa