Siirry pääsisältöön

Isäinpäivä

Kuvat MM 

Minulle on tullut tavaksi viettää isäinpäivänä hetki metsässä. Aloitin tämän perinteen vuonna 2015, kun olin hankkinut kesällä mökin. 
 
Isäni rakasti metsää ja kaikkea metsään liittyvää. Isä oli myös metsästäjä ja hänen metsästysseurallaan on metsästysmaja. Olin siellä monet kerrat hänen mukanaan.
 
Isällä oli myös koiria. Yleensä koira oli pystykorva. Viimeisimmän nimi oli Turre.  Pystykorvien tapaan se oli kova poika haukkumaan.  
 
Omat koirani ovat myös reaktiivisia ja haukkuvat yleensä herkästi. Ne nauttivat metsässä olemisesta. Se on niiden mielestä ihan parasta. 
 

Kommentit

  1. Ihana ja kaunis tapa muistaa isää💗

    VastaaPoista
  2. Jotenkin tästä on tullut itselleni tärkeä tapa. Erityisesti nyt kun asun taas kotinurkillani, niin voin kulkea niissä samoissa metsissä, jossa kävimme isän kanssa.

    Kun olin pikkutyttö, isällä oli tapana viedä minut sunnuntaisin metsään. Kuuntelimme lintuja ja tarkkailimme luontoa.

    Vähän vanhempana sitten sain minäkin marjanpoimurin käteeni.

    Ajattelen, että luonto ja ympäristöasiat ovat tulleet tärkeiksi, kun isä opetti luonnon merkityksen ihmiselle. Hän ei kiirehtinyt koskaan. Tuntui,että aikaa on loputtomasti.

    Toinen paikka, jossa voisin viettää isäinpäivää on joen ranta. Lukuisat kalareissumme 💙 ovat jääbeet mieleeni.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sukkaa pukkaa

    Kuva MM Innostuin sukkahommiin. Meinasi olla vähän haastavaa, kun ei ole vuosiin neulonut kuvioneuleita.    Ohje löytyy Diyprojects_finnish -blogista. Kuten blogissa todetaan, kuvio on marimekon omistama ja näinollen sen käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Kattoremppaa arvottomassa kiinteistössä

  Kuva MM    Olen viimeisen parin viikon aikana hieman surillisena seurannut, kun naapurin mummon taloon tehdään kattoremonttia.  Mummolla oli talossaan vankka tiilikatto ja se olisi ollut pientä huoltopesua vailla, mutta mummolle on myyty katon vaihto.  Eikä tuota vaihdetun katon hintaa saa koskaan takaisin, sillä kiinteistö on muuten vanha ja remppaamaton. Käytännössä nykymittapuulla purkukuntoinen.   Harva nykyihminen ostaa tuollaista taloa itselleen. Yleensä valitaan uudempi, jota ei tarvitse remontoida ja jossa ovat kaikki nykyajan mukavuudet.    Erityisen surulliseksi tämä saa minut, koska tuollainen muovilla pinnoitettu pelti ei kestä. Se muovi alkaa kuoriutua katosta pois. Minulla on siitä todiste oman edesmenneen äitini talossa, jossa oli tehty kattoremontti. Taloa on tosin kyllä muutenkin reomtoitu ja siihen on rakennettu sinänsä asiallinen ja talon muotoinen lisäosa (ei sellaista rumaa elintasopattia, mitä näki yhteen aikaan)....

Pohjalaistalo

Kuva MM   Kun etsin itselleni kotia muutama vuosi sitten, niin haaveissani oli tällainen kaksifooninkinen. Sellaista ei juuri silloin ollut tarjolla kohtuullisen keskustaetäisyyden päässä. Kiva kohde oli myynnissä (ja on edelleen myynnissä) 25 kilometrin päässä. Työmatkaa olisi kertynyt  yli 50 kilometriä suuntaansa ja nyt sitä kertyy yhteensä sen verran päivässä.    En ole kuitenkaan laittanut unelmia vielä ihan mappi ö:n. Kuka tietää, jos tuollainen odottaa jossakin järkevän matkan päässä kaupungin keskustasta.