Siirry pääsisältöön

Täti kävi kaupoilla



Kävin eilen jälleen puutarhatarvike ja -kasvi ostoksilla.  Ostin ensin luumupuun ja pari herukkapensasta. Valkoherukan ja viherherukan. (Valkoherukan hoito-ohjeet; Viherherukan hoito-ohjeet).
Kaupassa ollessani muistin, että kasvimaa tarvitsee sen kuitukankaan sinne pohjalle. Estää ehkä pikkuisen puun juuria tulemasta osingolle, kun sellaisen laittaa sinne pohjalle ja ennenkaikkea tuon tuoksuvadelman... Tosin niitä juurenpalasia en luultavasti saa ikinä pois tontiltani, vaan joudun taistelemaan tuoksuvadelman kanssa lopun elämääni. Ne eivät oikeasti luovuta. Pienestä juurenpalasesta lähtee heti kasvamaan  uusi kasvi. Olen tuota projektia tehdessäni miettinyt, että miksi juuri nämä rikkaruohot ovat niin sitkeitä. Miksi juuri ne tarttuvat kiinni kaikkeen, missä voi vähänkin kasvaa? Ja sitten kun on joku hyvä hyötykasvi, niin tuntuu, että sen hengissäpitämiseen ei meinaa joskus millään löytyä keinoja.

 
Siispä katselin kuitukankaan hintaa puutarhaosastolla: paketti maksoi 89.90 €. Mielestäni hintaa oli enemmän kuin tuollaisesta on järkevää maksaa. Ajattelin jo mennä kirppikselle ostamaan pari vanhaa lakanaa. Sitten tuli mieleeni, että rakentamiseen liittyen on erilaisia suodatinkankaita. Auton nokka kohti ByggMaxia. Saman suuruinen palanen kuitukangasta maksoi 24.90 €.  Säästöä tuli  65 €.

Samalla reissulla kävin sitten ostamassa Tigerin farkut poistomyynnistä. Niistä maksoin 15.80 €.

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Ostoskorissa


Lähetetty Windows Phonesta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sukkaa pukkaa

    Kuva MM Innostuin sukkahommiin. Meinasi olla vähän haastavaa, kun ei ole vuosiin neulonut kuvioneuleita.    Ohje löytyy Diyprojects_finnish -blogista. Kuten blogissa todetaan, kuvio on marimekon omistama ja näinollen sen käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Kattoremppaa arvottomassa kiinteistössä

  Kuva MM    Olen viimeisen parin viikon aikana hieman surillisena seurannut, kun naapurin mummon taloon tehdään kattoremonttia.  Mummolla oli talossaan vankka tiilikatto ja se olisi ollut pientä huoltopesua vailla, mutta mummolle on myyty katon vaihto.  Eikä tuota vaihdetun katon hintaa saa koskaan takaisin, sillä kiinteistö on muuten vanha ja remppaamaton. Käytännössä nykymittapuulla purkukuntoinen.   Harva nykyihminen ostaa tuollaista taloa itselleen. Yleensä valitaan uudempi, jota ei tarvitse remontoida ja jossa ovat kaikki nykyajan mukavuudet.    Erityisen surulliseksi tämä saa minut, koska tuollainen muovilla pinnoitettu pelti ei kestä. Se muovi alkaa kuoriutua katosta pois. Minulla on siitä todiste oman edesmenneen äitini talossa, jossa oli tehty kattoremontti. Taloa on tosin kyllä muutenkin reomtoitu ja siihen on rakennettu sinänsä asiallinen ja talon muotoinen lisäosa (ei sellaista rumaa elintasopattia, mitä näki yhteen aikaan)....

Pohjalaistalo

Kuva MM   Kun etsin itselleni kotia muutama vuosi sitten, niin haaveissani oli tällainen kaksifooninkinen. Sellaista ei juuri silloin ollut tarjolla kohtuullisen keskustaetäisyyden päässä. Kiva kohde oli myynnissä (ja on edelleen myynnissä) 25 kilometrin päässä. Työmatkaa olisi kertynyt  yli 50 kilometriä suuntaansa ja nyt sitä kertyy yhteensä sen verran päivässä.    En ole kuitenkaan laittanut unelmia vielä ihan mappi ö:n. Kuka tietää, jos tuollainen odottaa jossakin järkevän matkan päässä kaupungin keskustasta.