Korvasieniä 2025

Kuvat MM 

 

Tutkimusten nojalla on tultu siihen tulokseen, että korvasieni on luultua myrkyllisempi tai paremminkin sen myrkky vaikuttaa elimistössä jopa niin, että sen yhteyttä ALS-tautiin on epäilty.

 

Yle uutisoi korvasiestä kuluvana keväänä.

 

Olin kahden vaiheella, keräänkö vaiko en. Päädyin siihen, että ainoastaan ihailen. Kieltämättä herkku oli hieman vaikea jättää metsään, mutta totesin mukanani olleille karvakavereille, että keskitytään paremminkin tryffeleihin ja kanttarelleihin ja muihin vastaaviin. 

Jotenkin ironista, että näitä oli nyt todella paljon.

 

 

Lainaus Iltalehden artikkelista

The Atlantic uutisoi poikkeuksellisesta ALS-taudin esiintymästä Ranskan Alpeilla. Kun sairastuminen toisensa jälkeen ilmaantui samassa kylässä, eikä mitään geneettistä syytä tapauksille tuntunut löytyvän, asiantuntijoiden epäilykset heräsivät.

Voisiko jokin ulkopuolinen ympäristötekijä laukaista harvinaisen sairauden?

ALS on sairaus, jossa lihaksia käskyttävät liikehermot tuhoutuvat vähitellen. Tahdonalainen lihaksisto surkastuu ja heikkenee. Etenevään tautiin ei ole löydetty parantavaa tai pysäyttävää hoitoa.

ALS:n aiheuttajaa ei toistaiseksi tunneta. Harvinaista tautia sairastaa Suomessa noin 350 ihmistä.

Jäljet johtivat sieneen

Alppien ALS-ryppäässä Montchavinin kylässä löytyi lopulta 16 sairastunutta – kymmenen kertaa enemmän, kuin normaalisti samankokoisessa pienen kylän populaatiossa pitäisi olla.

Asiantuntijat testasivat kylän juomaveden, maaperän myrkyt ja ilmansaasteet löytääkseen syyn yllättävälle sairastumisten kimpulle. Vuosia kului, eikä mitään huomionarvoista löytynyt.

Tutkijat teettivät kyläläisillä heidän elintapojaan ja ravitsemustaan kartoittavan kyselyn. Se paljasti ratkaisevan löydöksen.

ALS-potilaat olivat syöneet luonnonvaraista korvasientä, ja sairastumattomat eivät. Puolet tautiin sairastuneista kertoi saaneensa akuutin sienimyrkytyksen jossain kohtaa elämäänsä.

Korvasienissä on gyromitriinia: toksiinia, joka neurotieteilijä Peter Spencerin mukaan saattaa varastoitua ihmiskehoon ja voi ajan saatossa vaurioittaa ihmisen DNA:ta.

Vaikka korvasieni vaikuttaisi olleen ainakin yksi laukaisevista tekijöistä ALS-taudille Alpeilla, täyttä varmuutta kyläläisten sairastumisen syystä ei kuitenkaan ole.

Rypäs Suomessa

Eräässä tutkimuksessa on tarkasteltu korvasienen ja ALS-taudin mahdollista yhteyttä myös suomalaisissa.

Tutkimuksen mukaan Suomesta on löydetty Montchavinin kaltainen rypäs ALS-tautiin sairastuneita, joka ei selity geneettisillä syillä. ALS-tauti oli selvästi normaalia yleisempää noin 1920-luvulla syntyneillä 227 henkilön tautiryppäässä Kuopiossa, Mikkelissä, Pohjois-Karjalassa sekä Karjalassa.

Tutkimuksessa kerrotaan, että ALS-tauti oli jopa 225 prosenttia muuta väestöä yleisempää toisen maailmansodan jälkeisillä Karjalan evakoilla. Evakkojen muuttoliike suuntautui etenkin Itä-Suomeen, jossa sienten syömisen kulttuuri oli vahva, ja korvasieniäkin syötiin.

Tuohon aikaan ajateltiin, että kuivatut tai kerran keitetyt sienet sopisivat syötäväksi. Sienten keskimääräinen kulutus kasvoi sota-aikana elintarvikepulan takia, tutkimuksessa todetaan.

Lähteet: The Atlantic, Frontiers in Neurology ja Duodecim Terveyskirjasto.