Täti kieltää pelaamisen


 Tädillä oli joulukukka jouluna ja se halusi laittaa tänne kuvan siitä, koska se ei ollut koskaan kasvattanut amaryllistä sipulista itse ja nyt se sitten kokeili assarin kanssa sitäkin puuhaa. No se siitä. Minullehan kukasta ei ollut tietenkään iloa, sillä kuten arvata saattaa, minua kiellettiin leikkimästä kukalla. Olin juuri ajatellut käydä esittäytymässä sille, kun täti huomasi minut ja se huusi OTTOOOOOO! Luulin, että tuli on irti ja hyppäsin äkkiä piiloon sängyn alle. Niin näitä jää. Näitä muistoja. Eivätkä ne kaikki ole ollenkaan niin hauskoja.


Kukasta ei ole enää näkyvissä muuta kuin kaatunut varsi, mutta jotakin muistoa on joulusta kuitenkin jäänyt. Minä nimittäin merkkasin itselleni yhden pallon. Siis tiedättekö, sellaisen, mitä on kuusessa. Tuosta pallosta kuuluu kiva ääni, kun sitä hakkaa seinään!
Voi pojat! Se riemastuttaa tällaisen vähän kokeneemmankin kissan sydäntä.


Tykkään pitää tästä pallosta huolta myös nukkuessani, sillä täällä tahtoo käydä niin, että palloa ei meinaa löytyä oikein mistään, kun täti laittaa sen aina pois. Assarit ovat kuitenkin sanoneet, että kyllä Otto saa pitää pallon, jos Otto kerran sen haluu.

Ja olihan tädin hevosellakin jalkapallo. Kyllä minä olen ottanut asioista selvää ja pidän kiinni kaikista oikeuksistani ja haluan, että saan käyttööni kaikkea kivaa, mitä minä haluan saada käyttööni.

Terveisin
Otto
ammattikissa

Kommentit

  1. Täältä löytyy tutun niminen kaveri. Oma Ottoni muutti 18.5 vuotiaana vuosi sitten sateenkaarisillalle.

    Muistoja jää, aina. Mukava tarina jäämisestä sinulla. Ja hieno pallo :)

    VastaaPoista
  2. Kiva Ottopoika! Vaan ei aina kivat hurjistelut.

    VastaaPoista
  3. Totta maar kissalla kuuluu olla palloja. Pidä vaan tiuksti kiinni oikeuksistasi. Olet kyllä niin söötti, kun vaan pieni kissa voi olla.

    VastaaPoista
  4. Mau Tuija!
    Minustakin meinasi tulla asukas sateenkaarisillalle, sillä entinen omistajani heitti minut ulos ja jouduin kissataloon. Sitten tuli täti ja assarit ja he ottivat minut isännäksi taloonsa. Muistoja on siis jäänyt. Monenlaisia jo minunkin kissanelämäni aikana.

    Pallosta olen ylpeä!

    Pappilan mummo Mau, Mau!
    Kiva tavata.

    Mau Amalia!
    Sinä onneksi ymmärrät minua tosi hyvin.
    Pallostani en luovu.

    Terveisin
    Otto
    ammattikissa

    VastaaPoista

Lähetä kommentti