Minä ja minun autot

 

Kuvat MM 

Muistelen hieman autohistoriaani.  Innostus tämän katsauksen kirjoittamiseen virisi, kun naapuri kävi ihmettelemässä tuossa pihalla, että montako autoa sulla oikein on. Oli mennyt luultavasti sekaisin laskuissaan, kun kuluvana kesänä autoja on tässä vähän tullut ja mennyt. Hän oli kaipaillut uudelle uralle lähtenyttä Transittia.

1.  Ihan ensimmäinen autoni oli Opel Kadet. Oranssi. Se oli jotenkin sellainen sporttisen oloinen ja 18-vuotiaana sellainen on aina plussaa. Väristä en niinkään välittänyt. Opeleilla olen ajellut tosin tämänkin jälkeen, mutta mitään lemppareita ne eivät ole olleet.

Sitten menin naimisiin ja perheessä oli yksi kulkupeli. Kiistatta olisi tarvittu kaksi, mutta sattuneesta syystä niitä ei ollut enempää.

 

2. Kun lusikat sitten vuonna 2011 menivät jakoon ostin ensimmäisen oman Volvon. Siitä alkoi rakkaustarinani V70. Ensimmäinen Volvoni oli punainen vuoden 1999 V70 2,5 koneella. Sillä oli ostohetkellä ajettu 270 000 km. Koska se oli ollut esittelyautona Biliassa, oli siinä kaikki mahdollinen lisälaitteisto.

3. Sitten minulle iski mökkikuume. Niin minusta tuli sitten armeijan käyneen pakun omistaja. Auto oli merkiltään Ford Transit. Ihan mainio auto! Tämä pakuhan jatkaa nyt show bisneksessä uutta elämäänsä. Pakulla on kuskattu roskia, rakennustarvikkeita ja sillä on tehty muutama muuttokin.

 

4. Toinen Volvo tuli sitten perheeseen vuonna 2016. Toiseksi nuorin tytär sai ajokortin ja en uskaltanut hänen antaa ajaa 2,5 koneella olevalla Volvolla. Volvo oli edelleen V70, mutta pienemmällä (2,0) koneella. Ostohetkellä autolla oli ajettu alle 200 tuhatta. Oli kyllä ihan löytö!Auto jäi sitten käsiin. Se käy ja kukkuu. Kilometrejä ei ole vielä 300 tuhatta. Apukuskin ovi vähän kukkii. Se on luultavasti osunut johonkin edellisellä omistajalla ja maalipinta on rikkoutunut sen verran, että se on ryhtynyt kukkimaan.

 

5. Vuonna 2020 iskin silmäni Volvo 850. Ihan mahtava peli! Jotenkin vaan niin 💖💖💖💖! Se piti saada, vaiikka en sinänsä olisi tarvinnut. Olisin ihan hyvin pärjännyt tuolla tyttären autolla. Kuitenkin, koska oma 2,5 oli paalattu, kaipasin tehokkaampaa konetta. Enkä kyllä katunut. 

 

6. Tässä välissä ostin sitten toisen pakettiauton. Volkswagen Caravelle, josta on penkit veks. Hyvä menopeli.

 

7. No sitten tuli ostettua Volvo XC70 vuonna 2023. Olin pitkään etsinyt sopivaa. Sitten se löytyi. Auto oli vm. 2003 ja kas lainasin sitä ja sen olikin samalla auton viimeinen matka. Onneksi lainaaja säilyi hengissä. Tämän auton loppuu vähän harmittaa. Erityisesti harmittaa se, että auto oli manuaali. Sellaista on vaikea löytää!

8. Epäonnistunut Passat-kokeilu päätyi paaliin. Audin V6 koneella ollut paskatti oli maailman surkein auto. En kyllä ollenkaan ymmärrä, niinkin iso merkki tekee tuollaista laatua. Se mikä siinä oli hyvää oli kiihtyvyys, silloin kun se sattui kulkemaan. Tämän paskatin hankin myös vuonna 2023.

9.-10. Sitten olenkin ollut autokapoilla kuluvana kesänä. Pihaan on ilmestynyt kaksi V70. Toisella vm. 1999 on ajattu 258 tuhatta, joka oli ollut Nokian työsuhdeautona. Toinen  on  sitten vm. 2003 V70 ja sillä on ajettu 317 tuhatta. Hulluuden huippu, että olen ottanut ko. autosta kuvan vuonna 2018 asuntoni ikkunasta Vaasassa ja todennut, että tuon värisen Volvon mä haluan. Ja kas, kas, kun ostin kyseisen auton, mieleeni tuli, että tämähän on nyt juuri sen värinen, mistä otin kuvan. Löysin kyseisen kuvan ja kuinka ollakaan se on juuri tämä samainen auto. Varo siis, mitä toivot. Voit saada juuri sen.

Molemmat ostamani autot ovat saaneet perusteellisen huollon. On vaihettu niin jarrusatulat, hihnat, suodattimet, tulpat ja toiseen yksi puola ym.

 

Volvoillahan ajaa ihan todella paljon, jos auton vain malttaa pitää kunnossa. Harvinaista ei ole, että Volvolla on ajettu miljoona kilometriä ilman moottorivaihtoa. Voinee ajatella, että ennen tehtiin kestäviä autoja ja se on mielestäni huomattavasti ympäristöystävällisempää ja vähemmän luonnonvaroja tuhlaavaa, kuin menopelit, joiden saattohoito alkaa jo 100 000 km kohdalla.

Itselläni raja menee vuoden 2006 Volvoissa.  Se on vuosimalli, jonka jälkeen tehtyjä autoja en ole ajatellut hankkia.  Silloin niiden omistus nimittäin siirtyi Kiinaan ja oma mielipiteeni on, että ne eivät enää ole aitoja Volvoja.