Iltalenkin aikaan

Hau Kamut!

 Oltiin tädin kanssa taas eilsen iltalenkillä vakioaikaan. Huomaa kyllä, että syksy on tullut, kun on jo aika pimeää. Meidän täti ei yhtään tykkää syksystä. Ainut hyvä puoli sen mielestä syksyssä on puolukat ja sienet. 

Se ei yhtään ymmärrä hyvistä vesilätäköistä mitään. Sen mielestä niistä tulee vain sotkua. Pyh. Mikä on parempi kuin sopivasti mutainen vesilätäkkö? Vai tiedättekö te jotakin muuta? Sinne on ihanaa työntää ensiksi kuono ja sitten vähitellen rinta. Kun etujalat ottavat kunnolla maahan, siis polvet, niin silloin on sopiva hetki kääntyä selälleen ja kieriä ympäri ja nauttia mudan ja veden yhdistelmästä. Siitä täti ei tajua yhtään mitään.

Mä istuin mielestäni oikein kauniisti. Parille kamulle yritin vähän haukahdella, mutta täti suuttui ja sitten päätin olla hiljaa. Eli tädin mielestä meidän yhteinen iltakävelymme meni oikein hyvin.

Käyttäytyin oikein fiksusti. Meinasin pari kertaa aloittaa haukkumisen, mutta täti komensi niin rumalla äänellä, että kattoin viisaammaksi pitää suuni kiinni. Meitä vastaan tuli yhteensä viisi koiraa ja haukuin vain yhdelle kolme kertaa ja sitten heti lopetin kun täti suuttui.

Täti ei vienyt mua eilen koirakouluun. Se sanoi, että ei mene kaatosateeseen taluttamaan haukkuvaa koiraa, että niin hullu se ei sentään vielä ole. Hmm.... käyttäydyinköhän mä viimeksi niin huonosti, että se ei kehdannut?

Terveisin 

Ronja

kouluttajakoira

Lähetetty Windows Phonesta