Kuvat MM
Ensin rakennettiin telineet. Täytyy sanoa, että kyllä puu maksaa ihan hyvääsesti.
Piet Mondrian on ollut suosikkini jo teini-iästä alakaen. Teimme yläkoulussa maalauksen, jossa noudatimme Mondrianin lähestymistapaa. Minuun tämä iski heti kerralla. En osaa sanoa, mikä näissä alunperin viehätti. Jotenkin ehkä ilmaisun näennäinen yksinkertaisuus ja kuitenkin juuri ruudun oikeanlaisella koolla ja leikkauksella on merkitystä ja kun ne ovat oikein, kokonaisuus on todella harmooninen. Piirtelin viivoja vihot täyteen ja värittelin ruutuja etsien täydellistä harmoniaa.
Ja nyt toisellatontilla päästin unelmani valloilleen. Haaveilin juuri tästä seinästä, että saisin vetää siihen Piet Mondriania mukaellen viivat ja värittää ruudut. Nyt sen sitten tein. Voi olla, että lopputulema pomppaa monenkin silmään. Riittää, kun olen itse tyytyväinen.
Kun ensimmäiset ruudut on saatu maalattua homma näyttää vähän haastavalta. Se vaatii mustat rajaukset, jotta tämä kuviointi toimii.
Keltainen osoittautui värinä vähän haastavaksi. Se ei oikein kunnolla peitä. Sen päälle joutuu maalaamaan useamman kerran. Sen sijaan punainen, sininen, vihreä ja valkoinen peittävät hyvin. Mastonin Modena maalit (ei kaupallista yhteistyötä) ovat Mondrianin värimaailman näkökulmasta täydellisiä!
Kun pintaan tulee enemmän väriä, näyttää se paremmalta. Tässä jo huomaa myös sen, mistä jo edellä mainitsin, että musta rajaus on todella tärkeä.
Sateen takia odoteltiin useamman kerran tämän projektin aikana.
Tämä postaus on julkaistu myös Taidetta-blogissani.
Kommentit
Lähetä kommentti