Siirry pääsisältöön

Tädin kissat


Kuvat MM


                                                          Kissojen leima

Tammikuun lopulla 2018 Tädin eläintarhaan muutti kaksi kissaa ihanaa. Oli kyllä niin sattumuksien summa, että nämä ihanuudet päätyivät meille. Kyllä jokaisessa kodissa pitäisi olla kissa tai kaksi.

Kuningatarkissa Ella



ja

Kissa Stravinski (Lupu)

 







Edit
2.7.2018






Otto enkelikissa


Otto oli löytökissa. Se oli tupsahtanut lähiseudulla eräälle mökille kesällä 2009. Mökkiläiset ovat ihmetelleet sitä kesän ja syksyn koittaessa he olivat sitten ottaneet yhteyttä kissataloon, jossa Otto oli saanut majapaikan. Sieltä Otto päätyi meille.

Kissa, joka on viettänyt suurimman osan elämästään jossakin muualla, ei välttämättä koe kodikseen uutta paikkaa. Siksi aluksivähän jännittääkin, kuinka Otto alkaa meillä viihtymään.

Otto kirjoitteli tätä blogia omaksi, tädin ja assareiden iloksi. Oton kynästä lähti välillä vähän syvällisiäkin mietteitä. Todettakoon, että kaikki yhteydet todellisuuteen ovat sattumaa tai lukijan oman vilkkaan mielikuvituksen tuotetta.

Otto lähti enkelikissaksi 6.5.2013.



Mirristiina prinsessakissa


Mirristiina (s. 2003-24.12.2012) oli toinen kissamme. Myös se oli Kissatalolta (aluksi se oli sijoituskissana, jotta pystyimme varmistamaan, sopeutuuko se 8 laitosvuodenjälkeen perheeseen.) Sen historiasta tiedettiin kissatalolla se, että se oli villikissanpentu. Se vietti kahdeksan ensimmäistä elinvuottaan kissatalossa. Väriltään se oli täysin musta. Todella mustan, musta, sillä sen tassujen pohjatkin olivat mustat.
Kooltaan Mirristiina ei ollut kovin suuri. Se näytti noin vuoden ikäiseltä. No Ottoon verrattuna kissa kuin kissa on  pieni ja kevyt. (Mirristiina painoi eläinlääkärissä 3 kg 20g). Sen pään ja korvien mallissa oli mielestäni pieni vivahdus burmankissaa.
Mirristiinaa kutsuttiin sen hienostuneiden ruokailutottumusten takia Prinsessakissaksi ja Stiina Mirriksi. Se oli muutenkin hyvin prinsessamainen. Sivistynyt kissaneiti.
Se oli aluksi hieman arka, mutta koska se ei ollut koskaan varsinaisesti koskaan menettänyt luottamustaan ihmisiin, kuten Otto, se tuntui rakentavan luottamusta paljon Ottoa nopeammin. Se viihtyi kuitenkin, Oton tapaan, pitkiä tovia saunassa omassa laatikossaan, mutta esim. aamulla se tuli Oton kanssa reippaasti hakemaan ruokaa. Tosin Ottoon verrattuna se vain vähän näykkäili jotakin pientä.
Oton tapaan se kuitenkin oli tosi valikoiva ruokansa suhteen. Jauheliha ja kalaruoat olivat sen lemppareita. Kanasta se ei pitänyt ollenkaan, kuten ei Ottokaan.
Se oli älykäs kissa ja se osasi taitavasti kiusata Ottoa ja Ronjaa. Se huomasi nopeasti mm. sen,  että Otto ei pidä siitä, että joku koskee sen raapimispuuhun. Mirristiina tietenkin meni raapimaan Oton puuta ja ei ole tietävinään kun Otto komentaa sitä pois. Otolla onkin ollut välillä melkoisen kova työ, kun se on joutunut vahtimaan raapimispuutaan etenkin öisin. Prinsessalla oli tientekin ihan oma raapimispuunsa, mutta ruohohan on vihreämpää aina aidan toisella puolella.
Lisäksi Mirristiina valtasi Oton ikkunalaudan. Ottoa ärsytti sekin tavattomasti.  Mirristiina oli kuitenkin Ottoa ketterämpi eikä Otto yleensä ehtinyt läppäisemään sitä yrityksistään huolimatta.
Sellaista se oli kissanelämä.
 (21.7.2015)

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos, jonka tekijä on Otto ammattikissa on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton -lisenssillä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämäni kallein lounas: tarjosi M. Pinta ja kattoi ja valmisti Hotelli Route Laihia

Söin eilen elämäni kalleimman lounaan. En sano nyt hintaa, mutta lounaan saaminen "ilmaiseksi" edellytti minulta mökin ostamista, joten syystä voin siis sanoa, että empiiristä kokemusta on nyt sitten siitäkin, että oikeasti ilmaisia lounaita ei ole. Olin jo melkein unohtanut koko lounaan, joten syömätömänä lounaasta olisi hyötynyt vain Laihian hotelli- ravintola Route.



Pääsivät yllättämään erittäin positiivisesti tädin nämä kaksi laihialaista yritystä. Ensinnäkin todettakoon, että täti on tehnyt aika monta asuntokauppaa (sekä osake että kiinteistö) elämänsä aikana ja M. Pinta Laihian Lakeuden asunto - ja kiinteistönvälitys LKV [A] Laihian kirkonkylästä pääsi kyllä yllättämään positiivisesti. Asiantuntemus oli aivan omaa luokkaansa.
M. Pinnan 37  vuoden kokemus asunto- ja kiinteistönkaupassa näkyi. Hän on myös julkinen kaupanvahvistaja, joten kiinteistönkauppa hoitui hänen luonaan varsin näppärästi. Lisäksi M. Pinta on toistaiseksi ensimmäinen välittäjä, joka oli koonnut ka…

Mitä sinulle toivoisin

Kuvan lähde: http://blogs-images.forbes.com/siimonreynolds/files/2014/02/Growth-stopwatch.jpg


Mitä sinulle toivoisin on Jörg Zinkin syvällinen runo.  Tämän runon sanoin hyvää vuotta 2015!


Jörg Zink: Mitä sinulle toivoisin
Mitä sinulle toivoisin? Saduissa kerrotaan — yhä uudestaan — kuinka tieltä poikkesi muuan vieras köyhien ihmisten tupaan.
Kun hän seuraavana aamuna hyvästeli, kävi ilmi että hän ei ollutkaan mikään tavallinen kulkuri. Saatte toivoa kolmea asiaa, hän sanoi. Katsokaakin, että toivotte tosi hyvää.
Ja sitten kerrotaan, miten jotkut toivoivat itsensä turmioon ja jotkut onneen, aina sen mukaan olivatko tyhmiä vai viisaita.
Kun huomasin sammalessa punaisia sieniä, "onnentuojia", muistin tuon kulkurin ja hänen kolme toivomustaan. Loistava väri voi pettää ja onni voi lehahtaa pois kuin sininen perhonen.
Kuvittelen, miten tuo tuntematon kulkuri kohtaisi sinut. Hän olisi vieraana yli yön ja aamulla hän neuvoisi sinua toivomaan oikein.
Mitä hän sanoisi?
Ehk…

Tädin kanssa mökillä

Kuvat MM
Hau Kamut!
Tuli sitten käytyä Tädin kanssa  käytyä mökillä.Täti poltti koko pitkän päivän siellä sen leivinuunissa puita. Leivinuuni savutti aika paljon. Sitä ei ole käytetty noin 30-40 vuoteen. Se on kostunut. Niin täti sanoi. Uuni kuulemma pitää lämmittää hitaasti. Tädin mukaan se tarkoittaa sitä, että uunia pitää lämmittää monena perättäisenä päivänä.


Minä katsoin ihmeissäni tuota Tädin touhuilua. On siinä paljon mustaa savua. Eikä puinen luukku toimi uunissa. No onneksi Tätikin tajusi sen ja teki väliaikaisen luukun tiilistä. Tosin ne olivat aika märkiä ja höyrysivät sitten oikein kunnolla.


Minä sain juoksennella pihalla vapaana koko päivän. Se oli kyllä todella mukavaa. Tutkin kaikki nurkat tarkasti, mutta pysyin Tädin lähellä kuitenkin. Sitten löysin kuolleen myyrän. Täti sanoi, että heti irti ja potki sen metsään.



Katsoimme Tädin kanssa aurinkoa. Ja minä uhittelin yhdelle lenkkeilijälle, joka käveli meidän ohi. Se oli joku setä, joka yritti jutella meikäläiselle. Mu…