Siirry pääsisältöön

Koppakuoriaisesta perhoseksi tai Ladasta Jaguaariksi




Kuva MM



Brändäys koppakuoriaisesta perhoseksi
LinkendIn:ssä (en mainitse nimeä, sillä en ole kysynyt lupaa) eräs kirjoittaja  mainitsi pohtineensa, että jos koppakuoriainen haluaisi brändätä itsensä perhoseksi, muuttuisiko asiat parempaan suuntaan? 

Ajatusleikki on niin mielenkiintoinen, että en malta olla tarttumatta siihen, etenkin kun näin lomalla on aikaa kirjoitella vähemmän vakavasti. Ja koskapa nyt vähän kirjoittelen niitä näitä, lienee tämä Tädin eläintarha juuri sopiva foorumi tällaiselle kirjoittelulle. 

Jäin, ajatuksen luettuani,  pohtimaan tulisiko koppakuoriaisesta valeperhonen vai muuttuisiko se oikeaksi perhoseksi, jos se vain ryhtyisi brändäämään itseään? Riittääkö hyvän brändin rakentaminen vai pitääkö oikeasti myös muuttua. Siis noin niin kuin lähtökohtaisesti. Millainen prosessi perhoseksi muuttumiseksi vaadittaisiin, ja jos se sitten onnistuisi, hyvällä koulutuksella ja oikeanlaisella asenteella, osaisiko koppakuoriainen olla perhonen? Tai mitä se vaatisi koulutuksen jälkeen tai aikana?  Millaisen identiteettikriisin koppakuoriainen joutuisi käymään läpi tässä prosessissa? Kuinka koppis hommassa onnistuisi? Etenkin, jos se sielultaan olisi yhä se koppis. Olisiko tällaisella prosessilla minkäänlaisia mahdollisuuksia onnistua?

Lainaviitassa toimiminen ei ole kaikille ongelma
Joillekin lainaviitassa oleminen ei tuota mitään ongelmia. Tällaiset "parkettien partaveitset" ottavat tilanteeseen sopivan naamion näppeihinsä ja ilomielin liihottelevat päiväperhon lailla paikasta toiseen. Mitä vähemmän tietoa sen suuremmalla vauhdilla ja surinalla. Valelääkärinä toimiminen lienee tästä yksi hyvä esimerkki. 

Tuo dilemma on muuten todella mielenkiintoinen. Valelääkäri teki yllättävän vähän vääriä diagnooseja, mutta niistä nousi tavattoman suuri kohu. (Toki ymmärrän pointin ja tuomitsen toiminnan, enkä siksi käsittele sitä puolta tässä kirjoituksessa sen tarkemmin.) Laillistettu lääkäri tekee luultavasti aika monta virhediagnoosia, joista vain osasta kohistaan. Saako siis oikea lääkäri tehdä virheitä enemmän kuin valelääkäri. Tekeekö ammattipätevyys virheistä laillisempia ja "kaikille sattuu joskus" -juttuja? Se on myös tavattoman mielenkiintoinen kysymys.

Opettaja-papin esiaste?
Kuoriutuukohan  minusta pappi, kun jatkuvasti saarnaan talouden ymmärtämisestä yritystoiminnassa, oman tavoitteen asettamisesta ja elinikäisen oppimisen merkityksestä? Mikä on se tulevaisuus, jota saarnallani lupaan? Elintasotaivas vai työhelvetti?

Kumpi myy paremmin. Saarna, jossa lupaan elintasotaivaan kaikille niille, jotka jaksavat yrittää kerrasta toiseen vai se, että ilman työntekoa ei voi menestyä, mutta kovakaan yrittäminen ei takaa menestystä.Toivoa vai epätoivoa?
 
Mikä olikaan tavoite?
Mutta jos palataan alkuperäiseen kysymykseen muuttuisivatko asiat parempaan suuntaan, jos koppakuoriainen brändäisi itsensä perhoseksi? Ensinnäkin pitäisi aluksi kysyä, mikä oli tavoite? Mihin suuntaan asioiden haluttiin muuttuvan? Tapahtuiko halutunlaista muutosta?  Millaiselta muutos tuntuu? Onko suunta oikea? Ovatko asiat paremmin tai huonommin kuin ennen brändäystä? Muuttuuko mikään muu kuin brändi?
 
Jos tavoite oli vain brändäytyä perhoseksi, ilman, että oikeasti edes haluaisi muuttua muuten perhoseksi, lienee kysymys valeperhosesta, kuten jo tekstin alussa viittasin. Siis tyypistä, joka on edelleen koppis, mutta näyttää perhoselta. Kuitenkin kaikissa tilanteissa toimii kuiten koppis, koska perhoselta on vain ulkokuori tai halu olla kuin perhonen.
 
Kiteytyykö tässä dilemmassa ammattilaisen ja wanna be -ammattilaisen ero? Vai yksi suosikkiaiheeni, tyhjien kattiloiden kolinaTästä ilmiöstähän se kai osaltaan kertoo, Satu keisarin uusista vaatteista? Lada ei taida muuttua Jaguaariksi tuotemerkkiä vaihtamalla.
 
Lähteet ja lukemisto

 
Mannila, M. (2015). On tutkitusti todettu, että tyhjät kattilat kolisevat eniten. Perheyrittäjyys. (4.1.2018). 


 
 

Kommentit

  1. Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia ajatuksia tämä kirjoitus herätti juuri sinussa! Tähän blogiin voi kommentoida anonyymisti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hirsitalon kengittäminen

Kuvat MM
Tänään päiväni alkoi kierretankojen sahaamisella tunkin tukiin. Tuttava, joka on entisessä elämässään ollut metallialan yrittäjä, hallitsee hitsaamisen salat ja osaa tehdä kaikenlaista, teki nämä tuet minulle. Kiitos!

Kesken sahaamisen pärisi puhelin. Seinäjoen K-Raudasta soiteltiin, että puutavara olisi tulossa, jos minulle sopii.  Toki sopii.

Yksi naapurinsetä piipahti ihmettelemässä kun täti sahaa tankoja ja tekee naiselle ihan epätyypillisiä asioita. Lähti vikkelästi pois, kun tajusi, että mitä meinaan ryhtyä tekemään. Pelkäsi luultavasti, että joutuu apupojaksi.


Tällaiselta nämä kapistukset näyttivät ulkoa, kun ne on kiinnitetty seinään.




Ja tällaiselta sisältä. Vastapuolella on puu.

Tuvan hämärässä...

Ja tunkki iskuvalmiina.




Moottorisalalla vain hirret poikki. Brun, brun....

Pätkä kerrallaan edettiin. Siis tätähän en tosiaankaan tehnyt yksin, vaan ystäväni avustuksella.


Tässä on saatu aikaan jo kolojakin.

Hirret täytyy pitää tallessa siihen saakka, että  uudet on saa…

Hirsien vaihto ja lahovaurion korjaaminen

Kuvat MM

Hirsien vaihto (kengitys)  oli ennen aivan arkista puuhaa ja luultavasti lähes kaikki hirsisen omakotitalon asukkaat tiesivät sen periaatteet. (Yleensä talot olivat itse tehtyjä).  Nykyään on toisin. Valtaosa omakotitaloista rakennetaan elementeistä ja tällainen perinnerakentaminen unohtuu. Tosin sen seurauksena sitten myös rakennusvirheet, jotka tuhoavat perinnerakennuksia, lisääntyvät kun niitä korjataan nykyaikaisin menetelmien ja käytetään vääränlaisia materiaaleja mm. lämpöeristämiseen.
Ajattelin kerätä tähän perustietoa hirsitalon rungon korjauksesta ja hirsien vaihdosta. Följärit ovat maksettu (20.6.2017) ja laitetaan kuulemma postiin pikaisesti. Saa nähdä, yllättääkö Posti jälleen.
Olemme purkaneet laudoitusta. Haluan samalla tarkistaa millaisessa kunnossa hirret ovat noin ylipäätään ja avata kaksi peitettyä ikkunaa jälleen käyttöön.

Onneksi tuonne seinien väliin ei oltu laitettu mitään ylimääräistä. Siellä oli tervapaperi, jollaisen laitan uudelleen. Lisään kuiten…

Tädin kanssa mökillä

Kuvat MM
Hau Kamut!
Tuli sitten käytyä Tädin kanssa  käytyä mökillä.Täti poltti koko pitkän päivän siellä sen leivinuunissa puita. Leivinuuni savutti aika paljon. Sitä ei ole käytetty noin 30-40 vuoteen. Se on kostunut. Niin täti sanoi. Uuni kuulemma pitää lämmittää hitaasti. Tädin mukaan se tarkoittaa sitä, että uunia pitää lämmittää monena perättäisenä päivänä.


Minä katsoin ihmeissäni tuota Tädin touhuilua. On siinä paljon mustaa savua. Eikä puinen luukku toimi uunissa. No onneksi Tätikin tajusi sen ja teki väliaikaisen luukun tiilistä. Tosin ne olivat aika märkiä ja höyrysivät sitten oikein kunnolla.


Minä sain juoksennella pihalla vapaana koko päivän. Se oli kyllä todella mukavaa. Tutkin kaikki nurkat tarkasti, mutta pysyin Tädin lähellä kuitenkin. Sitten löysin kuolleen myyrän. Täti sanoi, että heti irti ja potki sen metsään.



Katsoimme Tädin kanssa aurinkoa. Ja minä uhittelin yhdelle lenkkeilijälle, joka käveli meidän ohi. Se oli joku setä, joka yritti jutella meikäläiselle. Mu…