Kuvat MM
Tiedettäkin jo, mitä menneellä viikolla tapahtui. Meidän täti (palvelusväkeni) sai päähänsä että Ella Villa on jotenkin yksinäinen ja tarvitaan kaveri tai kaksi. Minulta itseltäni tietenkään ei kukaan kysynyt yhtään mitään. Joten kaikki päättyi enemmän tai vähemmän huonosti tai hyvin, miten asiaa nyt sitten haluaa katsoa.
Meille tuli perjantaina kaksi, tädin mielestä ihanaa kissaa, tutustumaan. Ihmiset luulivat ilmeisesti, että minä muouruan riemusta, kun uudet kissat ilmestyvät kuningaskuntaani. Ja pah, sanon minä. Kun tajusin, että meidän sisällä on uusia kissoja, sain heti paskahalvauksen. Tulin piilopaikastani esiin kuin käki kellosta ja ryhdyin puolustamaan tiukasti reviiriäni. En antanut sitten yhtään periksi. Uudet tulokkaat eivät saaneet syödä eivätkä juoda. Ne eivät myöskään saaneet liikkua asettamieni rajojen ulkopuolella. Ja minä muuten asetin todella tarkat rajat.
Tein jotakin sellaista, mitä täti ei ole eläissään nähnyt: istuin ja vedin kakkaa pitkin lattiaa. Se oli näky, sanoo täti. Voi olla, mutta voiko kissa yhtään sen selvemmin sanoa, että haista paska täti. Tänne ei muita kissoja saa tulla.
Sunnuntaina kissat sitten matkustivat pois. Minä olin niin väsynyt, että nukuin ikkunalaudalla hievahtamatta koko sunnuntain ja maanantain, enkä meinaa oikein vieläkään jaksaa liikkua. Kissalle ei pidä järjestää yllätyksiä eikä tuoda muita eläimiä kissan reviirille.
Hevosen voisin hyväksyä, sillä se asuu tallissa. Kaikki talon sisällä asuvat pysykööt poissa.
Terveisin
Ella Villa
kuningatarkissa
Kommentit
Lähetä kommentti