Väkivalta voi jatkua myös parisuhteen päättymisen jälkeen.

 Tänään pisti silmääni Ilta-Sanomissa ollut juttu, jonka aihe oli otettu Helsingin Sanomissa olleesta mielipidekirjoituksesta. Maailma on totta tosiaan ihmeellinen paikka. Sen olen omassakin elämässäni kokenut.

Ilta-Sanomien juttu alkaa selittämällä tausta Nimimerkki Miehestä, joka  kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa käyneensä käsiksi tyttöystäväänsä. Toimittaja Ina Kauppinen on tekstin takana. Jutussa mies kirjoittaa, että olen mies, ja minun on vaikea hillitä vihaani. Puran mielipahaani huutamalla ja rikkomalla tavaroita. Joissain tapauksissa olen käynyt käsiksi tyttöystävääni. Olen siis väkivaltainen mies, nimimerkki Mies kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastossa maanantaina julkaistussa kirjoituksessa.

Kappas vaan. Sitä löytyy kaikenlaisia perusteluja huonolle käytökselle. Yleensä syy on aina toisessa tai toisissa ei koskaan siinä omassa rakkaassa peilikuvassa. -Minä vain sanoin. - Etkö sinä leikkiä ymmärrä. -En minä sitä tarkoittanut. - Olet liian herkkä. jne ovat niitä tavallisia lausahduksia, kun on ensiksi loukattu ja sitten halutaan syyllistää loukkaantunut.

Ilta-Sanomien mukaan Mies kirjoittaa, ettei aio esittää itseään tai muita väkivaltaisesti parisuhteessa käyttäytyviä ihmisiä uhreina, jotka ansaitsisivat empatiaa. Näinpä. Ihan kuin näkkileipää. Pari sivallusta silloin tällöin. Pikkuisen vain tönin tai kyllä se on ihan tavallista että avioliitossa pariskunta pikkuisen toisiaan tönnii, niin kuin olen kuullut sanottavan.

Hän kertoo  syyn miksi kirjoittaa. Hän haluaa ottaa kantaa tapaan, jolla parisuhdeväkivaltaa käsitellään julkisuudessa.

-Kirjoitan siksi, että haluaisin nähdä valtakunnallisen lehden sivuilla tarkasteltavan pahoinpitelijää muunakin kuin persoonattomana pahana, joka hallitsemattoman luonnonvoiman lailla vyöryy uhrinsa yli, nimimerkin takana esiintyvä mies kirjoittaa.
-Minusta asian kauhistelematon julkinen keskustelu väkivallan syistä voisi auttaa ihmisiä käsittelemään omia vihan tunteitaan ilman leimaantumisen pelkoa, mikä auttanee parisuhdeväkivallan vastaista asiaa, hän pohtii myöhemmin tekstissään.
Mies saa sitä mitä haluaa. Psykoterapeutti vastaa hänelle, että väkivalta ei ole mielipidekysymys. Ei minunkaan mielestäni. Tosin väkivaltaa on sekä henkistä että fyysistä ja valitettavasti henkisestä ei jää jälkiä ja sitä on äärettömän vaikea näyttää toteen. Edesmennyt asianajaja Markku Salo oli uransa aikana törmännyt mahdottomiin ihmisiin ja hän oli havainnut kuinka tällaiset yksilöt piinaavat lähipiiriään ja kuinka he pyrkivät manipuloimaan myös viranomaisia. Ja keinoja ei todellakaan kaihdeta.

Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja, psykoterapeutti Heli Vaaranen ei halua suoraan ottaa kantaa nimimerkki Miehen esiinnostamaan näkökulmaan ja arvioida sitä, onko parisuhdeväkivallasta keskusteltu julkisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla.

Hän korostaa, että niin uhrin kuin tekijän on tärkeää muistaa, että väkivalta on aina rikos.

– Se ei ole mielipidekysymys.

Vaaranen sanoo, että väkivalta voi olla niin henkistä kuin fyysistä, ja tekijänä voi olla niin mies kuin nainen. Tästä on tullut viime aikoina paljon palautetta Väestöliittoon. – Sitä palautetta on meille tullut, että miehet vetoavat, että huomattaisiin myös naisten olevan väkivaltaisia, Vaaranen kertoo. Psykoterapeutin mukaan naisten harjoittamaa parisuhdeväkivaltaa tulee yhä useammin ilmi. Jos kohtaa parisuhteessa väkivaltaa, tärkeintä on hakeutua turvaan. Myöskään tekijä ei saisi jäädä väkivaltaisuutensa kanssa yksin. – Oma apu ei riitä, ei uhrille eikä tekijälle.(Lähde Ilta-Sanomat 2.7.2014)
Lasten piti olla pääkaupungissa pidemmän aikaa, mutta vierailu loppui poliisin mukaan suunniteltua lyhyempään, kun isä päätti jostakin syystä lähettää lapset takaisin Pohjois-Suomeen.
Hän yritti saada lapsille etukäteen ostetut junaliput vaihdetuiksi toiselle päivälle, mutta se ei onnistunut.
Poliisin mukaan mies jätti siitä huolimatta lapset asemalaiturille illalla kello 20 aikoihin ja poistui paikalta.
Sivulliset huomasivat tilanteen ja ottivat lapset huomaansa siihen saakka, kunnes poliisipartio saapui paikalle.
Poliisit saivat mieheen puhelimitse yhteyden.
- Hän ilmoitti, ettei häntä kiinnosta, missä lapset ovat, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista.
Poliisit veivät lapset sosiaaliviranomaisille. Lapset matkustivat junalla seuraavana päivänä kotiinsa Pohjois-Suomeen.
- Lapsille tilanne oli varmaankin pelottava, koska he olivat aivan vieraassa ympäristössä, Kortelainen sanoo.

Kommentit