Kyllä minä eilen järkytyin. Olen vieläkin vähän sekaisin. Näin, kun täti otti esiin minun kantokoppani ja sanoi, että nyt Otto mennään. Minne, huusin minä. Minä en halua lähteä minnekään! Juoksin nopeasti piiloon sängynalle. Sanoin vielä oikein ponnekaasti, että en lähde yhtään minnekään. Minä asun nyt täällä ja sillä selvä.
Otto, sinun pitää lähteä käymään eläinlääkärissä, sanoi täti ja yrittä saada minua pois sieltä. Gruuuuuuuuuuu, sihisen ja painaudun lattiaa vasten. En lähde. Minä en tahdo, huudan ja täti ei vaan lopeta tökkimistään.
Otto meillä on jo kiire, sanoo täti.
Minä en sinun kiireestäsi välitä, huudan ja juoksen toiseen huoneeseen ja maastoudun sohvan alle. Se on huono valinta. Sohva on kevyt ja täti on voimakas ja se siirtää sohvan pois päältäni. Minä vapisen. Tein hätäpissan ja täti sanoi, että voi Otto sua, ei sulla ole nyt mitään hätää. Me mennään vain näyttämään sinua eläinlääkärille.
Täti tilasi taksin. Minä huusin koko taksimatkan. Taksinkujettaja mulkoili minua ja tätiä vihaisesti. Kun pääsimme pieneläinklinikalle, niin en tullut kantokassistani pois. Eläinlääkäri sai luvan tutkia minut sinne. Hän sanoi, että näytän jo nyt aivan erilaiselta kuin pari viikkoa sitten, kun hän on minut viimeksi nähnyt. Silmät näyttävät erilaisilta ja turkki kiiltää.
Sitten lähdimme pois. Menimme ulos ja tilasimme taas taksin. Nyt oli paljon mukavampi kuski taksissa, joka ei suuttunut minulle, kun mourusin. Täti sanoi kuskille, että minua pelottaa, koska luulen, että täti vie minut jonnekin, minne en halua.
Kiljuin vielä kuitenkin aika kovaäänisesti. Sitten auto pysähtyi. Täti maksoi taksinkuljettajalle, ja sitten se otti minun kantokassini taksista. Huusin ulkona vielä kovaa. Sitten täti meni sisään. Huokasin helpotuksesta. Tuttu tuoksu tuli vastaani. Olin tullut takaisin kotiin.
Huh, että olin helpottunut. Juoksin nopeasti sängyn alle, enkä tullut koko iltana sieltä pois. Enkä mennyt edes syömään. Täti sanoi, että ei Otto nyt saa noin kovin loukkaantua, jos mennään näyttäytymään eläinlääkärille. Sanoin tädille, että minullapa ei ole kovin hyviä kokemuksia automatkoista.
Vasta aamulla tulin piilostani pois. Menin syömään ja takaisin saunanlauteille.
Nyt olen vielä hieman varautunut, jos täti taas päättää kuljettaa minua jonnekin. En halua lähteä kotoa enää minnekään, en minnekään.
Terveisin
Otto
ammattikissa
Otto, sinun pitää lähteä käymään eläinlääkärissä, sanoi täti ja yrittä saada minua pois sieltä. Gruuuuuuuuuuu, sihisen ja painaudun lattiaa vasten. En lähde. Minä en tahdo, huudan ja täti ei vaan lopeta tökkimistään.
Otto meillä on jo kiire, sanoo täti.
Minä en sinun kiireestäsi välitä, huudan ja juoksen toiseen huoneeseen ja maastoudun sohvan alle. Se on huono valinta. Sohva on kevyt ja täti on voimakas ja se siirtää sohvan pois päältäni. Minä vapisen. Tein hätäpissan ja täti sanoi, että voi Otto sua, ei sulla ole nyt mitään hätää. Me mennään vain näyttämään sinua eläinlääkärille.
Täti tilasi taksin. Minä huusin koko taksimatkan. Taksinkujettaja mulkoili minua ja tätiä vihaisesti. Kun pääsimme pieneläinklinikalle, niin en tullut kantokassistani pois. Eläinlääkäri sai luvan tutkia minut sinne. Hän sanoi, että näytän jo nyt aivan erilaiselta kuin pari viikkoa sitten, kun hän on minut viimeksi nähnyt. Silmät näyttävät erilaisilta ja turkki kiiltää.
Sitten lähdimme pois. Menimme ulos ja tilasimme taas taksin. Nyt oli paljon mukavampi kuski taksissa, joka ei suuttunut minulle, kun mourusin. Täti sanoi kuskille, että minua pelottaa, koska luulen, että täti vie minut jonnekin, minne en halua.
Kiljuin vielä kuitenkin aika kovaäänisesti. Sitten auto pysähtyi. Täti maksoi taksinkuljettajalle, ja sitten se otti minun kantokassini taksista. Huusin ulkona vielä kovaa. Sitten täti meni sisään. Huokasin helpotuksesta. Tuttu tuoksu tuli vastaani. Olin tullut takaisin kotiin.
Huh, että olin helpottunut. Juoksin nopeasti sängyn alle, enkä tullut koko iltana sieltä pois. Enkä mennyt edes syömään. Täti sanoi, että ei Otto nyt saa noin kovin loukkaantua, jos mennään näyttäytymään eläinlääkärille. Sanoin tädille, että minullapa ei ole kovin hyviä kokemuksia automatkoista.
Vasta aamulla tulin piilostani pois. Menin syömään ja takaisin saunanlauteille.
Nyt olen vielä hieman varautunut, jos täti taas päättää kuljettaa minua jonnekin. En halua lähteä kotoa enää minnekään, en minnekään.
Terveisin
Otto
ammattikissa
Hyvä Otto,
VastaaPoistaolemme Zorro ja Vihtori, chowiherrat. Olemme tätisi ja assarin vanhoja tuttuja edellisestä blogielämästä. Onpa loistavaa, että tädille on löytynyt hyvää tekemistä, nimittäin eläintekemistä. Tulemme komppaamaan sinua Otto mahdollisuuksien mukaan.
Terveisin Zorro ja Vihtori, myös yhden tädin omistamat koirat
Päivää vaan Zorro ja Vihtori!
VastaaPoistaTäti on maininnut teistä, että olitte sen hevosen ystäviä. Minua vähän arveluttaa, kun kuulin, että te olette koiria. Minulla on vähän huonoja kokemuksia koirista, mutta jos ette kovin heiluttele häntäänne, niin minä yritän olla pelkäämättä teitä. Me kissat kun emme heiluttele häntää, silloin kun olemme iloisia, vaan silloin kun haluamme hyökätä.
Täti sanoi, että se on pulassa minun kanssani. Eläinlääkärissä käynnin jälkeen olen nimittäin mököttänyt ja syönyt vain vähän. Minä säikähdin, että nyt se täti pettää minut ja vie takaisin kissataloon. Juuri kun aloin tottua.
Miksi se eläinlääkäri ei voinut tulla katsomaan minua kotiin?
Minä olen mököttänyt saunassa aamusta iltaan ja tänään en ole oikein suostunut syömään mitään, vaikka täti yrittää kuinka.
Täti sanoi, että kuolen nälkään, jos en syö. Nälkälakko ei ole sen mielestä yhtään viisas vaihtoehto.
Terveisin
Otto
ammattikissa
Ois sun kyllä hyvä totutella autossa oloon ,kun ei koskaan tiedä, mitä tuleman pitää. Tuskin se täti sua nyt hylkää, kun on omakseen ottanut.
VastaaPoistaMau Amalia!
VastaaPoistaKuule, aina kun minä olen istunut autossa, on tapahtunut jotakin pahaa. Kissamuistiin siis ei ole ollut mitään kivaa tiedossa, kun olen istunut siinä vekottimessa. Ehkä taksialla ajaminen on erilaista. Sillä olen nyt ollut jo kolme kertaa taksissa ja en ole vielä joutunut mihinkään tosi pahaan pulaan.
Mutta en ihan vielä kyllä anna periksi.
En keskustele vieläkään tädin kanssa. Nyt en sentään suoraan juokse enää toiseen huoneeseen, kun täti tulee paikalle, mutta olen TOSI varautunut. Siinähän yrittää kesyttää meikeläistä.
Assarien kanssa sen sijaan seurustelen mielelläni.
Terveisin
Otto
ammattikissa