Siirry pääsisältöön

Hankintamatka



Asiat alkavat yleensä jostakin pienestä. Vaihdoin vähän huonekalujen paikkaa. Sitten homma vähän lähti ns. lapasesta. 
Kuvat MM

Keittiöön piti tuunata/löytää ja hätätapauksessa tehdä itse joku tämän tyylinen juttu:
Mitoitin systeemin aika tarkasti. Ajattelin ostavani jonkun TV-tason kirpparilta ja sitten mäntyiset jalat kaupasta X, joka myy niitä. Sitten ajattelin hakevani viikonloppuna vähän lisää tarpeita... 

Koska olen aika nopea, kun jotakin päätän, suunnistin hankintamatkalle heti töiden päätyttyä eli käytännössä kirppiskierrokselle. Suuntasin ensin kohti kauimmaista kirpparia, josta ajattelin kierrokseni aloittaa. Sitten muistin, siinä ajellessani yhden kirpparin, jossa käyn todella harvoin, sillä yleensä en löydä sieltä koskaan mitään. Olin kahden vaiheilla, että mennäkö vai ei. Päätin sitten kuitenkin käydä katsomassa, koska veri tuntui vetävän niin kovasti sinne. Ja arvatkaas! Heti kun astuin ovesta sisään, se oli sinä. Se oli SIINÄ. Ei se ollut ollenkaan sellainen, mitä aluksi olin ajatellut. Enkä tiedä onko se edes yhtään tyyliseni. Tykkään nimittäin yleensä sellaisesta 1920-luvun kamasta tuonne noin 1950-luvun nurkille.  Tämä oli jotakin aivan muuta. Tamminen kaappi ja vielä koristeilla... No ehkä se muuttaa mökille jossakin vaiheessa tai jonnekin muualle.


Pari reissua autolla tuon kuljettaminen vaati. Setä kirppiksellä auttoi ensimmäisen osan autoon ja sitten kilautuin jossakin vaiheessa naapurin sedälle, että tarvitsen apua. Onneksi hän oli paikalla ja  hain hänet mukaan avustamaan kantamisessa. Sitten toinen osa haettiin messiin ja kannettiin ylös. Oli urakkaa. Painaa lähes enemmän kuin synti. Tammi on kyllä oikeasti ihan hervottoman painavaa puuta.  No tuossa se nyt sitten nököttää. Pestynä ja öljyttynä. Odotan huomiseen, että öljy kuivaa ja sitten pääsen täyttämään sen juurikin niillä tavaroilla, joiden takia sen hankin. 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämäni kallein lounas: tarjosi M. Pinta ja kattoi ja valmisti Hotelli Route Laihia

Söin eilen elämäni kalleimman lounaan. En sano nyt hintaa, mutta lounaan saaminen "ilmaiseksi" edellytti minulta mökin ostamista, joten syystä voin siis sanoa, että empiiristä kokemusta on nyt sitten siitäkin, että oikeasti ilmaisia lounaita ei ole. Olin jo melkein unohtanut koko lounaan, joten syömätömänä lounaasta olisi hyötynyt vain Laihian hotelli- ravintola Route.



Pääsivät yllättämään erittäin positiivisesti tädin nämä kaksi laihialaista yritystä. Ensinnäkin todettakoon, että täti on tehnyt aika monta asuntokauppaa (sekä osake että kiinteistö) elämänsä aikana ja M. Pinta Laihian Lakeuden asunto - ja kiinteistönvälitys LKV [A] Laihian kirkonkylästä pääsi kyllä yllättämään positiivisesti. Asiantuntemus oli aivan omaa luokkaansa.
M. Pinnan 37  vuoden kokemus asunto- ja kiinteistönkaupassa näkyi. Hän on myös julkinen kaupanvahvistaja, joten kiinteistönkauppa hoitui hänen luonaan varsin näppärästi. Lisäksi M. Pinta on toistaiseksi ensimmäinen välittäjä, joka oli koonnut ka…

Mitä sinulle toivoisin

Kuvan lähde: http://blogs-images.forbes.com/siimonreynolds/files/2014/02/Growth-stopwatch.jpg


Mitä sinulle toivoisin on Jörg Zinkin syvällinen runo.  Tämän runon sanoin hyvää vuotta 2015!


Jörg Zink: Mitä sinulle toivoisin
Mitä sinulle toivoisin? Saduissa kerrotaan — yhä uudestaan — kuinka tieltä poikkesi muuan vieras köyhien ihmisten tupaan.
Kun hän seuraavana aamuna hyvästeli, kävi ilmi että hän ei ollutkaan mikään tavallinen kulkuri. Saatte toivoa kolmea asiaa, hän sanoi. Katsokaakin, että toivotte tosi hyvää.
Ja sitten kerrotaan, miten jotkut toivoivat itsensä turmioon ja jotkut onneen, aina sen mukaan olivatko tyhmiä vai viisaita.
Kun huomasin sammalessa punaisia sieniä, "onnentuojia", muistin tuon kulkurin ja hänen kolme toivomustaan. Loistava väri voi pettää ja onni voi lehahtaa pois kuin sininen perhonen.
Kuvittelen, miten tuo tuntematon kulkuri kohtaisi sinut. Hän olisi vieraana yli yön ja aamulla hän neuvoisi sinua toivomaan oikein.
Mitä hän sanoisi?
Ehk…

Tädin kanssa mökillä

Kuvat MM
Hau Kamut!
Tuli sitten käytyä Tädin kanssa  käytyä mökillä.Täti poltti koko pitkän päivän siellä sen leivinuunissa puita. Leivinuuni savutti aika paljon. Sitä ei ole käytetty noin 30-40 vuoteen. Se on kostunut. Niin täti sanoi. Uuni kuulemma pitää lämmittää hitaasti. Tädin mukaan se tarkoittaa sitä, että uunia pitää lämmittää monena perättäisenä päivänä.


Minä katsoin ihmeissäni tuota Tädin touhuilua. On siinä paljon mustaa savua. Eikä puinen luukku toimi uunissa. No onneksi Tätikin tajusi sen ja teki väliaikaisen luukun tiilistä. Tosin ne olivat aika märkiä ja höyrysivät sitten oikein kunnolla.


Minä sain juoksennella pihalla vapaana koko päivän. Se oli kyllä todella mukavaa. Tutkin kaikki nurkat tarkasti, mutta pysyin Tädin lähellä kuitenkin. Sitten löysin kuolleen myyrän. Täti sanoi, että heti irti ja potki sen metsään.



Katsoimme Tädin kanssa aurinkoa. Ja minä uhittelin yhdelle lenkkeilijälle, joka käveli meidän ohi. Se oli joku setä, joka yritti jutella meikäläiselle. Mu…