Matolääkeaika

Hau Kamut!

Tässä olen paimentanut koko eilisen illan tätiä, kun se taas leipoi. Meinasivat jäädä mun lenkkeilytkin vähän väliin, kun assarit olivat kaikki jossakin. Junnu oli yökylässä sen kamun luona ja urheiluassari oli treeneissä ja assari 3 teki lähtöä sen kamun luo. 

Mulla on vähän hampaankolossa tädille asioita. Nyt on nimittäin taas se aika vuodesta, kun saan matolääkkeet. Eilen täti antoi mulle ensimmäisen satsin. Voitteko tajuta, millä tavalla se huijasi mua? Se otti uunilihasta silavaa ja työnsi sen pillerin sen silavan sisään. Ensimmäinen pilleri meni vähän huomaamatta. Sitten toisen pillerin mä pudotin suustani ja söin vain silavat. Täti heti huomasi, että mitä mä tein. Se otti uuden palan silavaa ja työnsi sen mun kitaani ja nosti pään ylös. Ja kolmannen se laittoi silavan sisälle ja nosti suoraan mun pääni ylös ja odotti, että mulle tuli nielemisrefleksi. 

No sentään sain luun, joka oli kiinni siinä uunilihassa. Söin sen kokonaan ja sitten aamulla oli tietenkin aivan tajuton hätä vessaan. Luu aiheuttaa sellaista meikeläisen mahassa. Mutta se on NIIIIIIN hyvää, että ei sanotuksi saa.

Ehkä mä nyt otan sitten kiltisti ne loput matolääkkeetkin.

Terveisin

Ronja

kotikoira

Lähetetty Windows Phonesta